Yleiskuvaus
Mintunkolohärmä kuuluu kotelosienten kaareen ja härmäsienten luokkaan. Suvussa on useita lajeja (> 60), jotka loisivat putkilokasveilla ja voidaan yleensä määrittää isäntäkasvin mukaan. Mintunkolohärmä muodostaa loppukesällä vaaleaa hentoa rihmastoa rantamintun lehtien yläpinnalle, varsille ja lehtiruodeille. Sieni jää helposti huomaamatta. Myöhemmin muodostuu rihmastolle runsaasti mustia pieniä kotelopusseja.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Levinneisyys
Härmää tavataan epäsäännöllisesti Etelä- ja Keski-Suomesta melko harvinaisena. Sen isäntinä toimivat useat Mentha-suvun lajit ja ajuruohot.
Muuta
Euraasia, Amerikat, Australia
Löytöpaikat Luopioisissa
Mintunkolohärmä on harvinainen sieni Luopioisissa.
Rantaminttu on melko yleinen Luopioisissa rannoilla ja kosteissa puutarhoissa.
Mintunkolohärmä olen löytänyt vain kaksi kertaa Luopioisista. En ole kaikkia löytämiäni minttukasvustoja tarkastanut, mutta vaikka se on vaikea huomata, olisin se kuitenkin huomannut, jos se olisi yleinen. Toinen löytöpaikka on Kirkonkylällä vanhan Pappilan puutarhassa ja toinen Äikäänselän rannalla Hietasessa. Kummallakin paikalla sientä oli niukalti.
Kaukkalan Urkanjärveltä löytyi pieni kasvusto rantayrtinkolohätmää rantayrtiltä.
Kuvat on otettu Pappilan löytöpaikalta kerätystä rantaminttunäytteestä.
Löydettyjä isäntäkasveja
| Nimi | Tieteellinen | Luopioinen | Yleisyys |
|---|---|---|---|
| Rantaminttu | Mentha arvensis | X | Harvinainen |
| Nurmiajuruoho | Thymus pulegioides | ||
| Kangasajuruoho | — |
Isäntäkasvin muita piensieniä
Rantamintulta on löytynyt myös mintunruoste (Puccinia menthae), joka on melko yleinen. Laji-fi-tiedostossa on myös lähikaji rantayrtinhärmä (Golovinomyces biocellatus), jota on tavattu melko harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomesta.
