Yleiskuvaus
Nokkosen-saranruoste kuuluu kantasienteen kaareen ja ruostesienten luokkaan. Sukuun kuuluu Suomessa n. 150 lajeja, jotka loisivat ruoho- ja heinäkasveilla. Maailmanlaajuisesti suvun sienilajeja on tuhansia. Ruoste muodostaa alkukesästä nokkosen lehtiin, varsiosiin ja kukintoihin pieniä kuppimaisia helmi-itiöpesäkkeitä. Sairaat kasvinosat paisuvat ja vääntyilevät hyvinkin voimakkaasti. Kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet löytyvät eri saralajeilta (Carex spp.). Lehden molemmin puolin näkyy loppukesällä ruskeita tai mustanruskeita itiöpesäkkeitä. Ne ovat usein viivan muodossa. Kesäitiöt piikkisiä.
Levinneisyys
Ruoste on ryhmälaji ja elää koko Suomessa nokkosella ja usealla eri saralajilla.
Löydettyjä isäntäkasveja
Nokkonen Urtica dioica XXX Harvinainen Vesisara Carex aquatilis Keltasara Carex flava Jokapaikansara Carex nigra X ? Harvinainen Viiltosara Carex acuta XXX Yleinen Kalvassara Carex pallescens XXX Yleinen Hirssisara Carex panicea Tuppisara Carex vaginata Luhtasara Carex vesicaria Pullosara Carex rostrata XXX Harvinainen Piukkasara Carex elata XXX Harvinainen
Isäntäkasvin muita piensieniä
Nokkoselta löytyy lisäksi nokkosenhärmä (Erysiphe urticae), joka on melko yleinen piensieni, sekä nokkosenlehtilumi (Ramularia urticae), joka on harvinainen. Saroilla esiintyy useita ruosteita, jotka olisi tutkittava itiöistä. Samoilla isännillä on myös useita nokia joko pullakoissa (Anthracoidea spp.) tai lehdissä (Urocystis spp.). Joiltakin saroilta on löydetty myös nivelrihmasieni (Arthrinium caricicola).
