Yleiskuvaus
Keltaruosteet kuuluvat kantasienten kaareen ja ruostesienten luokkaan. Suvussa on kymmeniä lajeja, jotka elävät pääasiassa pajukasveilla. Helmi-itiövaihe voi olla useilla kasviheimoilla, esim. havupuilla.
Keltaruosteet muodostavat pajukasvien lehtien alapinnalle keltaista itiöpölyä, jolloin lehdet toisinaan ovat koko alapinnaltaan keltaisia tai punakeltaisia. Talvi-itiöpesäkkeet ovat ruskeita tai mustia. Ruoste vaihtaa eri kehitysvaiheissaan isäntäkasvia. Helmi-itiövaihe on usein havupuussa, unikkokasvissa tai tyräkissä. Lajilleen keltaruosteet voidaan määrittää vain mikroskoopilla. Keltaruostelajeja on löydetty 16 kpl.
Keltaruostetta tavataan pajuilta keskikesästä syksyyn. Helmi-itiövaihe on löydetty lehtikuusilajeilta ja rikkokasveilta. Ryhmälajin pikkulajeja on löydetty 7 kpl ja ne on nimetty helmi-itiövaiheen perusteella.
Levinneisyys
Pajunkeltaruoste on hyvin yleinen koko maassa.
Löytöpaikat Luopioisissa
Pajunkeltaruoste on yleinen sieni Luopioisissa.
Pajut ovat hyvin yleisiä monenlaisten kasvupaikkojen kasveja.
Ruostetta olen tavannut yleisenä ja runsaana lähes joka vuosi lähinnä nuorilta pajuilta rannoilta ja pientareilta. Usein sieni peittää koko lehden ja näkyy kauas.
Eri keltaruostelajeja en ole mikroskooppisesti määrittänyt, vaan olen merkinnyt lajin muistiin isäntäkasvin mukaan. Väli-isänniltä en ole löytänyt sienen helmi-itiövaihetta.
Kuvat on otettu Padankoskella uimarannalla kasvaneen nuoren tuhkapajun lehdiltä.
Muuta
Euraasia.
Löydettyjä isäntäkasveja
| Suom. nimi | Latin. nimi | Luopioinen | Sienen yleisyys |
| Virpapaju | Salix aurita |
x
|
Melko harvinainen |
| Tuhkapaju | Salix cinerea |
x
|
Yleinen |
| Mustuvapaju | Salix myrsinifolia |
x
|
Harvinainen |
| Hanhenpaju | Salix repens | ||
| Ahopaju | Salix starkeana |
x
|
Harvinainen |
| Pohjanpaju | Salix lapponum |
Isäntäkasvin muita piensieniä
Raidalla on ruosteen lisäksi seuraavia piensieniä:
Pajunhärmä (Erysiphe adunca)
Pajuntervatäplä (Rhytisma salicinum)
Lisäksi raidalla kasvaa useita kääväkkäitä.
