Yleiskuvaus
Tammenhärmä kuuluu kotelosienten kaareen ja härmäsienten heimoon. Suvussa on useita satoja erilaisia piensieniä, jotka loisivat putkilokasveilla ja voidaan määrittää yleensä isäntäkasvin mukaan. Tammenhärnä muodostaa vaaleaa laikukasta peitettä tammen lehdille, molemmin puolin lehteä. Härmä voi olla vanhemmiten likaisen harmaata. Kesällä siihen ilmestyy pistemäisiä mustia kotelopusseja hajalleen tai pieniin ryhmiin.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Levinneisyys
Tammenhärmää tavataan yleisenä Etelä- ja Keski-Suomesta, luonnonvaraisilta ja istutetetuilta kasveilta. Myös viljellyillä tammilajeilla saattaa olla härmää.
Muuta
Härmä ilmaantui Eurooppaan 1900-luvun alussa aiheuttaen epidemian tammikasvustoissa. Se levisi nopeasti ympäri Euroopan, mutta laantui sitten. Sieni kuitenkin vakiintui. Siitä ei ole puulle sanottavammin vahinkoa.
Löytöpaikat Luopioisissa
Tammenhärmä on harvinainen sieni Luopioisissa siellä missä tammea on istutettuna. Siemenkarkulaisista sitä löytyy myös, mutta vähemmän.
Metsätammi on Etelä-Suomessa melko yleinen koristekasvi pihoissa ja puutarhoissa. Sen siementaimia löytyy vuosittain metsästä hyvinkin kaukaa asutuksesta. Leviäminen on voimistunut 2000-luvulla.
Tammenhärmää on löytynyt lähes joka kesä istutetuilta metsätammilta, mutta sitä ei koskaan ole ollut kovin runsaasti. Yleensä vain muutamat oksan nuoret kärkilehdet ovat sienen saatuttamat.
Kuva 1 on otettu Luopioisten kirkolta hautausmaalta kerätystä näytteestä. Pienessä istutetussa metsätammessa härmää oli melko vähän vain muutamassa lehdessä. Kuvat 2 – 4 on tammen siementaimelta Holjasta ja tässä härmä oli runsaana ja peittävänä.
Isäntäkasvin muita piensieniä
Metsätammenlehdillä kasvaa myös harvinainen tammenpiilohärmä (Erysiphe hypophylla). Tammella esiintyy usein monenlaisia äkämiä, jotka joskus muistuttavat erehdyttävästi loissieniä.
