Yleiskuvaus
Valkovuokon-pihlajanruoste kuuluu kantasienten kaareen ja ruostesieniin. Samaan sukuun kuuluu vain muutama piensieni. Sieni on kaksi-isäntäinen. Helmi-itiövaihe esiintyy valkovuokolla. Lehden alapinnalle muodostuu keväällä paljon valkeita itiökoppia. Sienen saastuttamat lehdet ovat jäykännäköisiä, terveitä ehyempiä ja harmahtavia, jonkin verran epämuodostuneita ja pidentyneitä. Kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet ovat pihlajan lehden alapinnalla vaaleissa laikuissa. Väli-isännät: Helmi-itiövaihe valkovuokolla ja muut vaiheet pihlajalla.
Levinneisyys
Sieni on yleinen Etelä-Suomessa valkovuokon levinneisyyden mukaan..
Muuta
Pihlajalla sieni on harvinainen. Eurooppa, Itä-Aasia.
Löydettyjä isäntäkasveja
Kotipihlaja Sorbus aucuparia Valkovuokko Anemone nemorosa XXX Harvinainen Isotuomipihlaja Amelanchier spicata Keltavuokko Anemone ranunculoides
Isäntäkasvin muita piensieniä
Isäntäkasvin muita piensieniä Valkovuokolta on Suomesta löydetty lisäksi seuraavia piensieniä: Valkovuokonruoste (Tranzschelia anemones) Valkovuokonnoki (Uricystis anemones) Valkovuokonlehtihome (Plasmopara pygmaea) Valkovuokonsinisieni (Synchytrium anemones) Valkovuokonpahkasieni (Dumontinia tuberosa) Pihlajalla esiintyy mm. seuraavia piensieniä: Pihlajan-katajanruoste (Gymnosporangium cornutum) Pihlajanhaituhärmä (Podosphaera clandestina)
