Yleiskuvaus
Velholehdenruoste kuuluu kantasienteen kaareen ja ruostesienten luokkaan.Sukuun kuuluu Suomessa n. 150 lajeja, jotka loisivat ruoho- ja heinäkasveilla. Maailmanlaajuisesti suvun sienilajeja on tuhansia. Sieni kasvaa kasvin lehtien alapinnalla. Talvi-itiöpesäkkeet ovat tummanruskeita ja ne sjoittuvat harmahtavien läiskien keskelle. Usein pesäkkeet ovat kehän muodossa, jolloin keskellä on muita suurempi paakku ja ympärillä joukko pieniä tummia pistemäisiä pesäkkeitä. Kasvin lehden yläpinnalla on vastaavalla kohdalla lehden vihreää väriä vaaleampi laikku. Lehdet käpristelevät sienen vaikutuksesta. Tunnetaan vain talvi-itiöisenä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Levinneisyys
Ruostetta tavataan melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomesta.
Muuta
Euraasia, Pohjois-Amerikka, Pohjois-Afrikka.
Löytöpaikat Luopioisissa
Velholehdenruoste on harvinainen sieni Luopioisissa siellä, missä on sen isäntäkasville sopivia kasvupaikkoja.
Velholehti on melko yleinen Luopioisissa vanhoissa lähteisissä metsissä ja lehdoissa purojen varsilla ja painanteissa.
Ruostetta olen löytynyt muutamalta paikalta Padankosken alueelta, Puutikkalasta ja Rautajärveltä. Kaikkia velholehtikasvustoja ei ole tuulut katsottua ruosteen kannalta, joten se voi olla yleisempikin.
Kuvat on otettu Puutikkalan Ansionmäestä.
Isäntäkasvin muita piensieniä
Velholehdeltä on löydetty myös nystyruoste (Pucciniastrum circaeae), joka on melko harvinainen. Isäntäkasvit Suom.nimi Latin.nimi Luopioinen Sienen yleisyys Velholehti Circaea alpina XXXX Harvinainen
