Kirjallisuus – putkilokasvit

Ahokas, H. 2002: Kasvaako yhä jossain vanhakantaista peltokaalia? – Lutukka 18: 20-21.
Ahola, J. 1987: Sääskenvalkku (Microstylis monophyllos) Valkeakosken Sääksmäellä. – Talvikki 11: 28-29.
Alapassi, M. & Alanen, A. 1988: Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. Komiteamietintö 16. Ympäristöministeriö.
Alén, H. 2001: Kasvihavaintoja Kaakkois-Pirkanmaalta ja vähän muualtakin. – Talvikki 25: 4-11.
Alén, H. 2002: Kasvihavaintoja Pälkäneeltä. – Talvikki 26: 79-80
Alén, H. 2005: Kasvihavaintoja Pälkäneeltä ja Luopioisista 2003-2004. – Talvikki 29: 18-20.
Alén, H. 2007: Kasvihavaintoja Luopioisista (EH) kesällä 2006. – Talvikki 31: 9-11.
Alén, H. 2007: Huhtakurjenpolvi (Geranium bohemicum) Pälkäneellä. – Talvikki 31: 65.
Bäck, R. 1933: Pilularia globulifera L. , ny för Finlands flora. – Memoranda Soc. pro Fauna et Flora Fenn. 10: 13-14.
Eurola, S. & Kaakinen, E. 1978: Suotyyppiopas. – 87 s. Helsinki – Porvoo – Juva.
Harmaja, H. 1986: Harjusormisara – uusin saralajimme. – Lutukka 2: 35-38.
Harmaja, H. 1989: Pohjanketunlieko (Huperzia selago var. appressa) Etelä- ja Kaski-Suomessa. – Lutukka 5: 81-83.
Helmisaari, H., Alanen, A. & Uotila, P. 2002: Kaikki mukaan jättiputkien tarkkailuun ja torjuntaan! – Lutukka 18: 56-57.
Henttonen, P. 1997: Pussikämmekkä (Coeloglossum viride) ja ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) – Kaksi taantuvaa suosikkikasviani. – Talvikki 21: 15-20.
Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2. painos. 373 s. Dendrologian seura – Dendrologiska sällskapet r.y., Helsinki.
Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. painos. 656 s. Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvimuseo, Helsinki.
Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. – Lutukka 21: 40-85.
Häyhä, T. 2003: Uhanalaiset kasvit Kanta-Hämeessä. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 306. Hämeen ympäristökeskus. 129s.
Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. Porvoo. WSOY. 308 s.
Keskitalo, O 1985: Esihistoria. – Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia, I: 7-75. Hämeenlinna 1985.
Korhonen, K. T., Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Tuomainen, T. 2000: Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965-1999. Metsätieteen aikakauskirja 4B/2000: 661-673
Kuitunen, M. & Kuitunen, T. 1994: Ecological comparison of a threatened and an abundant orchid species (Dactylorhiza incarnata and D. maculata) in Finland. – Aquilo Ser. Bot. 33: 63-68.
Kuitunen, T. 1982: Sääskenvalkku (Microstylis monophyllos) Luopioisten Kuohijoella. – Talvikki 6: 53-55.
Kuitunen, T. 1983: Eräiden putkilokasvien levinneisyydestä Luopioisten Kurkisuolla. – Talvikki 7: 31-39.
Kuitunen, T. & Kuitunen, M. 1985: Uhanalaiset suoputkilokasvilajit Luopioisten Kurkisuon kasvillisuudessa. – Suo 36: 21-30.
Kuitunen, T. 1986: Hajuheinä (Cinna latifolia) Luopioisten Ämmätsässä. – Talvikki 10: 10-13.
Kuitunen, T. 1986: Varstasara (Carex pseudocyperus) Luopioisten Padankoskella. – Talvikki 10: 72-75.
Kuitunen, T. 1987: Eräiden lehtokasvien levinneisyydestä Luopioisten Padankoskella. – Talvikki 11: 62-73.
Kuitunen, T. & Kuitunen, M. 1989: Kasvillisuudesta Luopioisten Kurkisuolla. – Talvikki 13: 4-15.
Kuitunen, T. & Lahtonen, T. 1994: Jyväskylän Viherlandian kauppapuutarhan kasvihuonerikat. – Lutukka 10: 21-28.
Kuitunen, T. 1994: Autiotalojen viljely- ja koristekasveista. – Talvikki 18: 58-65.
Kuitunen, T. 1997: Lämpimän kesän aikaansaannoksiako? – Talvikki 21: 81-82.
Kuitunen, T. 1998: Luopioisten Kuohijoen kalkkilehto – Natura-kohde. – Talvikki 22: 106-109.
Kuitunen, T. 2001: Kasvihavaintoja Luopioisista (EH) vuosilta 1999-2000. – Talvikki 25: 38-42.
Kuitunen, T. 2008: Kasvihavaintoja Pälkäneeltä, Luopioisten alueelta (EH). – Talvikki 32: 56-60.
Kuitunen, T. 2015: Pihakarkulaisista. – Talvikki 39: 65 – 69.
Kurtto, A. 1992: Jättipalsami (Impatiens grandulifera) – kuriton, mutta kiinnostava. – Lutukka 8: 14-28.
Kääntönen, M. 1987: Metsälitukka (Cardamine flexuosa) – yleisimpiä kasvihuonerikkaruohojamme? – Lutukka 3: 22-24.
Kääntönen, M. 1995: Marjooko mesimarja (Rubus arcticus) Pirkanmaalla, mesimarjakyselyn tuloksia. – Talvikki: 19: 88-90.
Kääntönen, M. 1996: Lisätietoja Pirkanmaan uhanalaisista kasveista 1994-1995. – Talvikki 20: 2-12.
Kääntönen, M. 1998: Tietoja Pirkanmaan uhanalaisista kasveista vuosilta 1996 – 1997. – Talvikki 22: 19-25.
Kääntönen, M. 2000: Havaintoja kalliovillakosta (Senecio sylvaticus) Tampereen seudulla. – Talvikki 24: 95-97.
Kääntönen, M. 2002: Kadonneen etsintöjä – eli kolmen punakämmekkäpopulaation (Dactylorhiza incarnata) vaiheita. – Talvikki 26: 72-74.
Kääntönen, M. & Lainamo, S. 2007: Hajuheinän (Cinna latifolia) seurantaa Pirkanmaalla 2003 – 2006. – Talvikki 31: 19-31.
Kääntönen, M. 2008: Vankkasara, Carex riparia, pohjoisilla äärialueillaan Pirkanmaalla. – Talvikki 32: 2-10.
Lahtonen, T. 1980: Havaintoja tienurmetuskasveista Luopioisissa 1980. – Talvikki 4: 34-38.
Lahtonen, T. 1997: Jänönsalaatti (Mycelis muralis) Pälkäneellä. – Talvikki 20: 97.
Leikonen, M. 1999: Ajankohtaiset kevätleinikit. – Lutukka 15: 49-57.
Leopold, C. 1879: Anteckningar öfver vegetationen i Luopiois, Kuhmalahti och Sahalahti kapeller i Södra Tavastland. – Meddel. af Soc. pro Fauna et Flora Fenn. 5: 81-130.
Liedenpohja-Ruuhijärvi, M., Kääntönen, L., Schultz, T., Krogerus, K. ja Palokoski, M. 1999: Pirkanmaan perinnemaisemat. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 125. Pirkanmaan ympäristökeskus. 258 s.
Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. 928 s. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Mäkirinta, U. 1964: Über das Vorkommen von Pilularia globulifera L. in Finnland. – Archivum Soc. ”Vanamo” 18:3, s. 149-159.
Mäkirinta, U. 1968: Heintypenuntersuchungen im mittleren Syd-Häme, Sydfinnland. – Ann. Bot. Fennici 5 (1): 34-65.
Mäkirinta, U. 2005: Luontopainotteinen retkiopas Kukkian seudulle. – Kukkian lehti 2005: 24-37.
Parnela, A. 2000: Kolme ei-ihan-tavallista orivesiläistä. – Talvikki 24: 65-67.
Pirkanmaan liitto, 1993: Arvokkaat luontokohteet, Pälkäne. Julkaisu D 27.
Pitkänen, M.-L. 2005: Pirkanmaan Natura-2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma. – Alueelliset ympäristösuunnitelmat 373.
Ranta, Y. 1988: Ahonoidanlukon (Botrychium multiflora) esiintymisestä Pälkäneellä. – Talvikki 12: 114.
Ranta, Y. 1989: Eräiden kasvilajien esiintymisestä Pälkäneellä. – Talvikki 13: 51-58.
Ranta, Y. 1989: Lisätietoja Pälkäneen kasvilajistosta. – Talvikki 13: 87-92.
Ranta, Y. 1991: Pälkäneen uusista ja vanhoista kasvilajeista. – Talvikki 15: 35-39.
Ranta, Y. 1991: Eräs salokeltano (Hieracium lateriflorum) ja sen levinneisyys Suomessa. – Talvikki 15: 82-90.
Ranta, Y. 1993: Lehtoneidonvaipan (Epipactis helleborine) esiintymisestä Pälkäneellä. – Talvikki 17: 100-103.
Ranta, Y. 1995: Lisiä Pälkäneen putkilokasvilajistoon. – Talvikki: 108-110.
Ranta, Y. 1994: Eräästä ahokeltanosta (Hieracium cornigerum Norrl. et Lindb.) ja sen esiintymisestä Suomessa. – Talvikki 18: 54-56.
Ranta, Y. 1996: Eräs salokeltano (Hieracium hololoma Brenn.) – sen levinneisyydestä ekologiasta ja kukkimisesta Suomessa. – Talvikki 20: 92-96.
Ranta, Y. 1999: Hieracium distractum Norrl. Etelä-Hämeessä (EH). – Talvikki 23: 24-27.
Ranta, Y. 1999: Pensaikkotatar (Fallopia dumetorum) Pälkäneellä (EH). – Talvikki 23: 28.
Ranta, Y. 1999: Pitkälehtividasta (Potamogeton praelongus) Pälkäneellä. – Talvikki 23: 88.
Ranta, Y. 2000: Lisää Pälkäneen kasvistosta. – Talvikki 24: 85-86.
Ranta, Y. 2002: Lisätietoja eräiden keltanolajien esiintymisestä Suomessa. – Talvikki 26: 12-15.
Ranta, Y. 2003: Eräästä kevätleinikkilajista, Ranunculus laeticolor (Markl.) Ericsson, ja sen levinneisyydestä. – Talvikki 27: 36-42.
Ranta, Y. 2006: Vankkasara, Carex riparia, Pälkäneen Hausalossa (EH). – Talvikki 30: 29.
Ranta, Y. 2006: Peltosaunion (Tripleurospermum inodorum) ja pohjansaunion (T. maritimum ssp. subpolare) risteymä Pälkäneen Huhtioisissa. – Talvikki 30: 29.
Ranta, Y. 2007: Pälkäneen haarapalpakoista. – Talvikki 31: 37-40.
Ranta, Y. 2007: Erään kevätleinikin, Ranunculus laeticolor (Markl.) Ericsson, esiintymisestä Pälkäneellä. – Talvikki 31: 66-70.
Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 704 s.
Räsänen, J. 1987: Mäkilitukka (Cardamine hirsuta) puutarharikkaruohona. – Lutukka 3: 91.
Salmi, J. 2008: Rantahirvenjuuresta Tampereella ja muuallakin Pirkanmaalla. – Lutukka 24: 87-90.
Soidensuojelun perusohjelma I, komiteamietintö 1977: 48. – Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojeluryhmä. Helsinki.
Soidensuojelun perusohjelma II, komiteamietintö 1980: 15. – Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojeluryhmä. Helsinki.
Suominen, J. 1985: Missä vielä kasvaa peltosauramoa? – Lutukka 1: 49-52.
Suominen, J. 1988: Peltopillikkeen (Galeopsis bifida) luonnonkasvupaikoista. – Lutukka 4: 53-57.
Söyrinki, N. 1985: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen luonto ja sen kehitysvaiheet. – Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia, I: 7-75. Hämeenlinna 1985.
Tampereen seutukaavaliitto 1985: Pirkanmaan uhanalaiset kasvit. Julkaisu B 147. – 47 s.
Uotila, P. 2001: Suomen lumme- ja ulpukkatutkimus. – Lutukka 17: 35-48.
Valtonen, P. 1994: Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine) Sahalahdella. – Talvikki 18: 105-106.
Vauhkonen, M. 2003: Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 326. Hämeen ympäristökeskus. 98 s.
Väre, H. 2001: Pohdintaa pikkulaukusta ja lapinlaukusta. – Lutukka 17: 50-60.