Yleiskuvaus
Ahoneidonsammal kuuluu Thuidiaceae-heimoon. Suvussa on neljä lajia. Verso on usein kellanruskehtava, kahteen kertaan haaroittunut, kärki typäkkä. Varsi parafyllien peitossa, papilli parafyllin solun päässä. Varsilehdet ovat lyhytsuippuiset ja keskisuoni ulottuu lehden kärkeen. Itiöpesäkkeitä esiintyy hyvin harvoin.
Synonyymit
- Niittyhavusammal
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen koheneva sammal, joka muodostaa yhtenäisiä peitteitä alustalleen.
Kasvupaikka
Rehevissä korvissa, laitumilla, niityillä, pientareilla, lehtipuiden tyvellä, usein varjoisissa paikoissa. Meso-eutrofi.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen koko maassa. Sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Väri ja lyhytsuippuinen verso.
Muuta
Usein asumusten piirissä. Vanha suomalainen nimi on Niittyhavusammal.
Vertaa
- Sironeidonsammal (Thuidium assimile): varsilehden kärki pitkä, lehden reuna taakääntynyt
- Etelanneidonsammal (Thuidium delicatulum): papilli parafyllin solun keskellä, kärki
Löytöpaikat Luopioisissa
Ahoneidonsammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu runsaana lehtomaisista, kosteista metsistä, jossa se kasvaa puiden tyvellä, maakivien päällä, karikkeella ja mättäillä. Seurana sillä on usein metsäliekosammal (Hylocomiadelphus triquetrus), seinäsammal (Pleurozium schreberi), niittyliekosammal (Rhytidiadelphus squarrosum). Sammal on neidonsammalista yleisin, mutta joskus vaikeasti erotettavissa muista lajeista. Lajien väliset erot löytyvät mikroskoopilla sammalen varsilehdistä.
Kuvat on otettu Padankoskelta entisestä lehmihaasta, jossa sammal kasvaa runsaana maakivien päällä.