Yleiskuvaus
Haapariippusammal kuuluu riippusammalten (Neckeraceae) heimoon. Suomessa tavataan kolme Neckera-suvun sammallajia. Varsi sulkahaarainen, litteä. Lehdet typäkät, suippokärkiset, poikittain aaltopoimuiset. Itiöpesäke suojuslehtien sisällä.
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU), Kansainvälinen vastuulaji
Koko
Isokokoinen sammal, muodostaa mattomaisia kasvustoja kasvualustaslleen.
Kasvupaikka
Vanhojen haapojen, joskus jalojen lehtipuiden, rungoilla vanhoissa mm. kuusivaltaisissa metsissä, pohjoisessa kallioilla.
Levinneisyys
Paikottainen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka ja poikittain aaltopoimuiset lehdet (luppi!).
Muuta
Taantunut metsänhoidollisista syistä, esiintymät niukkoja. Kansainvälinen vastuulaji.
Vertaa
- Ryppyriippusammal (Neckera oligocarpa): Kasvaa yleensä kivellä, pesäkeperä pidempi
- Isoriippusammal (Exsertotheca crispa): lehti tylppä, lyhyt nipukka kärjessä, pesäkeperä pidempi
Löytöpaikat Luopioisissa
Haapariippusammal on Luopioisissa hyvin harvinainen tai hävinnyt laji.
Olen etsinyt sammalta vuosikausia sopivilta paikoilta ja pitänyt sen löytymistä todennäköisenä. Vihdoin vaiva palkittiin. Sammalta löytyi keväällä 2011 suuren haavan rungolta Padankosken parhaisiin kuuluvasta lehdosta. Sitä kasvoi rungolla vain muutama verso, joten kasvusto ei ollut runsas eikä helppo löytää. Seuranaan sillä oli kujasammal (Pylaisia polyantha). Myöhemmin metsähakkuiden yhteydessä puu on kaadettu ja sammal tuhoutunut.
Kuvat on otettu Ylöjärveltä Kaurisjärven aarnialueelta suuren haavan tyveltä.