Yleiskuvaus
Haaraliuskasammal kuuluu nauhasammalten (Aneuraceae) heimoon. Suvussa on maassamme viisi lajia ja yksi alalaji. Sekovarsi lehdetön, säännöllisesti toistamiseen sulkahaarainen, tummanvihreä toisinaan lähes musta. Haarat koko matkalta yhtä leveät. Öljykappaleet puuttuvat reunasoluista. Gemmat harvinaisia. Periantit yleisiä.
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU)
Koko
Sammal on 2 - 3 cm pitkä ja liuskat ovat n. 1 mm leveitä. Sammal muodostaa tiheitä peitteitä alustalleen.
Kasvupaikka
Lähteiköissä, lähdepurojen laidoilla, ravinteisilla rannoilla, märällä maalla tai vedessä.
Levinneisyys
Melko harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Sulkamaisesti haaroittunut varsi. Pieni koko.
Muuta
Taantunut lähdepaikkojen tuhoutuessa.
Alueellisesti uhanalainen (RT)
Vertaa
- Kantoliuskasammal (Riccardia latifrons): liuskat yleensä leveämmät, epämääräisesti haarovat, tummia öljykappaleita ei esiinny
- Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata): dioikkinen, joissain soluissa yksi öljykappale
- Luhtaliuskasammal (Riccardia chamedryfolia): kaikissa soluissa 1 – 2 öljykappaletta, haarat kapenevat kärkeä kohti
Löytöpaikat Luopioisissa
Haaraliuskasammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammalta on etsitty niistä harvoista lähteiköistä, joita Luopioisten alueella on. Lopulta se löytyi syksyllä 2016 Aitoon Häyläsuolta. Sammalta kasvoi vain yhdellä paikalla ja sielläkin niukalti. Tosin sammal on vaikea huomata ja voi siis olla yleisempikin suolla. Seurana sillä oli lettonauhasammal (Aneura pinguis) ja kantoliuskasammal (Riccardia latifrons). Toinen löytöpaikka on Kuohijoen kalkkialueen ennallistetulla suolla. Sen määritys on kuitenkin epävarma. Kolmas löytöpaikka on Niinimäen lähteiköltä, jossa sammalta oli runsaasti.
Kuvat on otettu kesällä 2011 Somerolta Hossojan lähteiköstä tihkupintaiselta suolta. Mikroskooppikuvat on Häyläsuon näytteestä.
