Yleiskuvaus
Itupyörösammal kuuluu pihtisammalten (Cephaloziaceae) heimoon. Suomesta on tavattu kuusi sukua. Tässä suvussa on viisi lajia. Sammal on pieni, tumma tai punaruskea, suikertava, usein stoloneja (kuvat). Kylkilehdet ovat pyöreät, kouruiset, vatsalehdet pienet, suikeat, ehyet tai kaksiliuskaiset. Lehtisolut ovat pyöreät, papillikkaat, eikä keskilamelli näy. Gemmat ovat yleisiä, vaaleanvihreitä.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalaiset (EN)
Koko
Sammal on 1 - 2 cm pitkä, suikertava ja 1 - 2 mm leveä. Kasvaa muiden sammalten seassa.
Kasvupaikka
Korvissa, suonreunoilla, lahopuulla, turvemailla. Oligotrofi.
Levinneisyys
Harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Pyöreät lehdet, väri ja vihreät gemmat pidentyneen varren päässä.
Muuta
Taantunut voimakkaasti.
Vertaa
- Hetealvesammal (Chiloscyphus polyanthos): kookas, lehdet leveät
- Savikkosiiransammal (Nardia geoscyphus): pieni, lehdet lovipäoset, ei itulavaa
- Rantapyörösammal (Odontoschisma elongatum): öljykappaleita kaksi, lehdet voimakkaasti trigoniset
- Kalliopyörösammal (Odontoschisma macounii): verso vaalea, vihreä, Lapissa
Löytöpaikat Luopioisissa
Itupyörösammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta olen etsinyt useana vuonna, mutta vasta syksyllä 2016 onnisti. Sammal löytyi Laipanmaalta Pihtilammen nuotiopaikan läheisyydestä rantapenkasta. Sitä kasvoi puolen neliön kokoisella alueella runsaana. Paikka oli kosteaa turvemaata. Samanlaisella paikalla sitä kasvoi myös polulla lähellä Pihtilammen ylittävää siltaa. Siellä sammalta oli monia pieniä kasvustoja. Myöhemmin sammalta löytyi koko matkalta pieninä kasvustoina nuotiopaikan ja sillan välisen polun painanteista.
Kuvat on otettu Pihtilammelta kerätyistä näytteistä
