Yleiskuvaus
Järvikuirisammal kuuluu kuirisammalten (Calliergonaceae) heimoon. Samassa suvussa Suomessa on neljä lajia. Verso on epäsäännöllisesti haarainen, kookas, pysty, lehdet lusikkamaiset, tylpät, ehytlaitaiset. Keskisuoni on heikko, mutta ulottuu kuitenkin lehden kärkeen. Itiöpesäkkeet harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Isokokoinen sammal (10 - 50 cm), joka kasvaa vedessä yksittäin tai puhtaina kasvustoina, usein kelluvana.
Kasvupaikka
Vesikasvi, joka viihtyy ruovikoissa ja vetisissä ojissa, matalissa suojaisissa vesistöissä.
Levinneisyys
Yleinen koko Suomessa.
Maastotuntomerkit
Lusikkamaiset lehdet harvassa varrella, heikko keskisuoni, koko.
Vertaa
- Otaluhtasammal (Calliergonella cuspidata): lehti keskisuoneton, terävä
- Luhtakuirisammal (Calliergon cordifolium): lehti keskisuoneton, tylppä
- Lettokuirisammal (Calliergon richardsonii): keskisuoni heikko, ei ulotu lehden kärkeen
- Hetekuirisammal (Calliergon giganteum): keskisuoni vahva, ulottuu lähes kärkeen
- Järvinäkinsammal (Fontinalis hypnoides): lehti litteä, kapea, keskisuoneton
Löytöpaikat Luopioisissa
Järvikuirisammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sammalta on tavattu muutaman kerran lähteisiltä rannoilta ja pellonojista kelluvana vedestä, seurana sillä on ollut vesitähtiä, pikkulimaskaa (Lemna minor) ja sorsansammalta (Ricciocarpos natans). On todennäköisesti yleisempi, kuin kartta kertoo.
Kuvat on otettu Holjassa lähteisen pellonojan seisovasta vedestä kerätystä näytteestä.
