Yleiskuvaus
Kalliokielisammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Sukuun kuuluu kolme lajia. Sammal on pysty tai hyllymäisesti riippuva. Kaksiosainen kylkilehti on tyveltä hyvin kouruinen, puoliympyrän muotoinen. Köliosan jälkeen lehti kaartuu kielimäisesti alas, liuskat eripituiset, suonettomat. Gemmat yleisiä, tähtimäisiä. Öljykappaleita 3 – 6 kpl solussa.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on n. 2 cm pitkä ja pari millimetriä leveä, se muodostaa mattomaisia kasvustoja pystysuorille kallipinnoille.
Kasvupaikka
Kosteilla karuilla kallioseinämillä, jyrkänteillä ja koloissa.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen sammal koko maassa.
Maastotuntomerkit
Lehden tyypillinen rakenne, ei suonta (luppi!).
Vertaa
- Kielikinnassammal (Scapania lingulata): öljykappaleita 6 – 12 kpl solussa, gemmat pitkulaiset
- Suonikielisammal (Diplophyllum albicans): lehdessä selvä suoni
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalliokielisammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sammalta on tavattu varsinkin Laipanmaan varjoisilta kalliojyrkänteeltä, joilla se on paikallisesti runsas ja näyttävä maksasammal. Laajimmat kasvustot ovat Haltian Pukkivuoressa usealla kalliolla. Myös Ämmätsän kallioilta lajia on löydetty.
Kuvat on otettu mm. Haltian Pukkivuorelta, jossa osa kuvista on kuvattu kosteana toinen kuivana.
