Yleiskuvaus
Kalvaskorvasammal kuuluu korvasammalten (Jungermanniaceae) laajaan heimoon. Suomessa samaan sukuun kuuluu viisi vaikeaa lajia. Varsi on koheneva, kellanvihreä, usein punertava. Ritsoidit ovat ainakin tyveltä punaisetm kylkilehdet tiheässä, pyöreät, pituuttaan leveämmät, ehyet. Vatsalehdet puuttuvat. Solun öljykappaleita on 2 – 5 kpl. Pesäkkeet ovat harvinaisia, jäävät lähes kokonaan lehtien sisään. Gemmat puuttuvat.
Synonyymit
- Jungermannia hyalina
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen, 0,5 - 2 cm pitkä, muodostaa peitteitä suoraan kivennäismaalle.
Kasvupaikka
Kostealla hiekka- tai savimaalla, metsäautoteiden reunoilla, ojien penkoilla.
Levinneisyys
Paikoittainen ja harvinainen lähes koko maassa.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto, punaiset ritsoidit.
Muuta
Kulttuurista hyötyvä. Vanha nimi Jungermannia hyalina
Vertaa
- Ojakorvasammal (Endogemma caespiticia)
- Savikkosiiransammal (Nardia geoscyphus)
- Savikkokorvasammal (Solenostoma gracillimum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalvaskorvasammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on etsitty sopivilta kasvupaikoilta, kuten metsäteiden kosteista painanteista ja poluilta, mutta koska se on hyvin vaikeasti tunnistettavissa maastossa, on se jäänyt huomaamatta. Ensimmäinen löytö on loppusyksystä 2013 Kirkonkylän läheisyydestä Rihkajärven metsäautotieltä. Siellä sammalta kasvoi hyvin niukasti kostealla puulla hiekalla. Samanlaisella paikalla sitä kasvaa myös Kyynäröllä.
Kuvat on otettu Asikkalan Kurhilassa metsäpolun kosteasta painanteesta kerätystä näytteestä.
