Yleiskuvaus
Kantolaakasammal kuuluu laakasammalten (Plagiotheciaceae) heimoon. Suvusta on Suomesta löydetty 12 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Sinertävänvihreä sammal muodostaa alustaa vasten matalia peitteitä. Sen tasaiset lehdet ovat epäsymmetriset, joissa toinen sivu on suora, toinen kaareva. Lehdet siirottavat varrella litteästi kahteen suuntaan osittain toisensa peittäen. Itiöpesäke lähes pysty. Lehtisolut ovat < 10 μm leveät.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienehkö sammal, joka muodostaa joskus laajojakin peitteitä kasvupaikalleen.
Kasvupaikka
Havumetsissä metsämaalla, kivillä, lahopuulla ja karuilla kallioseinämillä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Laakasammalmainen kasvutapa, lehden toinen reuna suora (luppi!).
Muuta
Kantolaakasammal on jaettu useampaan lajiin 2019. Suomesta on tavattu tämän vanhan lajin lisäksi idänlaakasammal (Plagiothecium rossicum) ja Plagiothecium svalbardense. Koska aikoinaan ei ole tunnettu näitä lajeja, niin kantolaakasammal on merkitty coll.-merkinnällä. Osa löydöistä siis voi olla isänlaakasammalta, jonka yleisyyttä ei vielä tiedetä.
Vertaa
- Idänlaakasammal (Plagiothecium rossicum)
- Kivilaakasammal (Plagiothecium denticulatum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kantolaakasammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammalta on tavattu monenlaisilta kasvupaikoilta, lähinnä kuitenkin lahopuulta ja kivialustalta. Hyvin usein se kasvaa mattomaisena laikkuna kallion tai kiven kyljessä, mutta myös lahokannolla. Sammalta ei aina ole erotettu yhtä yleisestä kivilaakasammalesta, jonka kanssa kasvustot menevät helposti sekaisin.
Kuvat on otettu mm. Padankosken Vähäjärven rantapusikosta, jossa sammal kasvoi lahokannon (koivu) kuoren päällä ja karikkeella.
