Korpipaanusammal

Calypogeia integristipula
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Korpipaanusammal kuuluu paanusammalten (Calypogeiaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme kuusi lajia. Suikertava, litteä, alustaa vasten painunut sammal. Kylkilehdet ovat kahteen suuntaan siirottavat, vinosti varrelle kiinnittyneet, sinivihreät, yläpeitteiset, keskeltä leveimmät. Vatsalehdet ovat lähes pyöreät, ehyet tai matalalovelliset. Lehden reunasolut lyhyitä.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

Pieni sammal, joka muodostaa vaaleanvihreitä, tiheitä peitteitä kasvualustalleen.

Kasvupaikka

Varjoisilla kosteilla paikoilla, tuulenkaatojen tyvipaakuissa, lahokannoilla, metsäojien ja kuoppien reunoissa, puropenkoissa, kallionkolojen pohjalla. Humuksella tai mineraalimaalla.

Levinneisyys

Yleinen koko maassa.

Maastotuntomerkit

Sammalen väri ja paanumainen kasvutapa. 

Vertaa

Löytöpaikat Luopioisissa

Korpipaanusammal on Luopioisissa yleinen.

Sammalta on tavattu melko runsaana monenlaisilta paikoilta sekä kallioilta että kosteista painanteista, kuten ojista ja juuripaakuista. Se on kuitenkin vaikea erottaa kalvaspaanusammalesta (Calypogeia neesiana) ja usein se on merkitty muistiin lajia määrittämättä. Paanusammalista yleisin ja runsain.

Kuvat on otettu Padankoskelta soistuvasta korvesta kaatuneen kuusen juuripaakusta.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 18.06.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt