Yleiskuvaus
Kynsipihtisammal kuuluu pihtisammalten (Cephaloziaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme kahdeksan lajia. Suikertava, rihmamainen, vaaleanvihreä sammal. Kylkilehdet varren suuntaiset, pyöreät, kaksiliuskaiset. Lehdet tyvestä 8 – 10 solun levyiset, lovi pyöreä, matala, liuskat kaartuvat toisiaan kohti. Solut suuria lehden alaosassa. Ei gemmoja.
Synonyymit
- Cephalozia connivens
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pieni, rihmamainen sammal, muodostaa löyhiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Turpeella, ojien palteissa, rahkasammalmättäissä.
Levinneisyys
Paikoittainen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Rihmamaisuus, kylkilehden asento sekä muoto.
Muuta
Pohjoisella pallonpuoliskolla. Vanha nimi Cephalozia connivens
Vertaa
- Muut Fuscocephaloziopsis-suvun lajit
- Saksipihtisammal (Cephalozia bicuspidata)
- Rahtusammalet (Cephaloziella spp.)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kynsipihtisammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu muutamia kertoja. Kasvupaikat ovat olleet ravinteisia korpia, joissa sammal kasvaa mättäiden reunoilla ja puiden tyvellä peitteisenä muiden pihtisammalten kanssa. Sammal on joskus vaikeasti erotettavissa suvun muista lajeista. Varma määritys vaatii sokkomäärityksen.
Kuvat on otettu näytteestä, joka on kerätty Iso Rummakkojärven pohjoispään suolta.