Yleiskuvaus
Lehtolaakasammal on kivilaakasammalen alalaji. Samaan sukuun kuuluu maassamme 11 melko vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Varsi haarautuu tyveltä, mattomainen kasvutapa. Vihreät lehdet kahdessa rivissä litteästi, johteiset, ehytlaitaiset, epäsymmetriset. Lehden kärkipuolisko poikittaispoimuinen. Itiöpesäkkeet yleisiä, kallistuneita, pitkäperäisiä.
Synonyymit
- Lehtolaakasammal
- Plagiothecium ruthei
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen sammal.
Kasvupaikka
Lehtokorvissa, tervaleppäkorvissa, tulvarannoilla maalla tai kostealla lahopuulla. Mesotrofi.
Levinneisyys
Paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka ja lehden aaltopoimuisuus.
Muuta
Kivilaakasammalen lajista on erotettu kolme variaatiota: – P. denticulatum var. denticulatum, kivilaakasammal – P. denticulatum var. obtusifolium, töppölaakasammal – P. denticulatum var. undulatum, lehtolaakasammal. Aikoinaan sammal on ollut oma lajinsa, jolloin sen tieteellinen nimi oli Plagiothecium ruthei.
Vertaa
- Muut laakasammalet
- Poimulaakasammal (Plagiothecium undulatum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Lehtolaakasammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta tapasin ensi kerran Padankosken Leppäjärveltä, missä se kasvoi lähteisellä suonreunuksella muiden sammalten seassa melko yhtenäisenä kasvustona. Toinen epämääräisempi kasvusto löytyi kesällä 2015 Karivuoren tyveltä läheltä Kangasalan rajaa. Pikkusoiden kartoituksessa lajia löytyi mesotrofisilta soilta useammasta paikasta.
Kuvat on otettu Padankosken Leppäjärveltä kerätystä näytteestä.