Yleiskuvaus
Nuotiosammal kuuluu nuotiosammalten (Funariaceae) harvalajiseen heimoon ja on sukunsa ainoa edustaja maassa. Versot ovat matalia, pystyjä, lehdet suikeat, veltot, muodostavat verson latvaa ’nupun’. Keskisuoni ulottuu lehden kärkeen. Itiöpesäkkeet ovat yleisiä, perä aluksi vihreä mutta muuttuu punaiseksi, pesäke päärynämäinen ja nuokkuva, lopulta ruskea ja uurteinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen sammal, joka muodostaa tiheitä kasvustoja. Pesäkeperä 2 - 6 cm pitkä.
Kasvupaikka
Paljaalla maalla: nuotiopaikoilla, savi-, hiekka- tai kalkkimaalla, kasvihuoneissa, taimitarhoilla, sementtirakenteilla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa. Kosmopoliitti.
Maastotuntomerkit
Itiöpesäkkeen muoto.
Muuta
Pioneerilaji. Kulttuurisidonnainen.
Vertaa
- Metsäkulosammal (Ceratodon purpureus)
- Päärynäsammal (Leptobryum pyriforme)
- Nuokkuvarstasammal (Pohlia nutans)
Löytöpaikat Luopioisissa
Nuotiosammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on tavattu monenlaiselta ihmisen toimintaan liittyvältä kasvupaikalta: nuotiosijoilta, vanhoilta rakennelmilta, joutomailta, pientareilta jopa kukkaruukuissa. Missään se ei ole ollut kovin runsas, vaan muodostanut pieniä kasvustoja. Kartoituksen edetessä se on osoittautunut harvinaiseksi. Vanhoja kasvupaikkoja ei ole tullut merkittyä muistiin.
Kuvat on otettu Kuohijoen kalkkialueelta, jossa sammalta kasvoi muutamana vuonna vanhalla nuotiosijalla runsaana.
