Yleiskuvaus
Pitkävarstasammal kuuluu lehväsammalten (Mniaceae) heimoon. Varstasammalten sukuun kuuluu 21 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Pitkävarstasammalen lehdet ovat pitkät, kapeat ja teräväkärkiset, kärjestä hampaiset eikä niissä ole reunusta. Keskisuoni ulottuu lehden kärkeen jopa joskus yli. Soluseinät ovat paksut, solut 6-8 kertaa leveyttä pidemmät. Itiöpesäkkeitä on toisinaan, niiden kaulaosa pitkä, perä punertava. Pesäke on vaakasuora tai pysty.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pieni sammal (1 - 2 cm), muodostaa yhtenäisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Sammalen kasvupaikat ovat hiekkaisilla pientareilla, kallioilla, koloissa, raoissa, louhikoissa tai pahdoilla.
Levinneisyys
Harvinainen Tunturi-Lapissa, muualla Lapissa alueellisesti uhanalainen.
Maastotuntomerkit
Itiöpesäkkeen muoto ja asento. Vaikea erottaa maastossa isovarstasammalesta (Pohlia longicolla)
.
Vertaa
- Hohtovarstasammal (Pohlia cruda)
- Isovarstasammal (Pohlia longicolla)
Löytöpaikat Luopioisissa
Pitkävarstasammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalen kasvupaikat ovat keskittyneet Skandien vuoristoon, joten meillä sen levinneisyys ulottuu vain EnL- ja InL-luonnonmaakuntiin. Kesällä 2015 sitä löytyi Lemmenjoelta Vaijoen laaksosta rautapitoiselta kalliolta neliön kasvusto. Seurana sillä oli mm. harvinaisia kiisusammalia.
Kuvat on otettu Lemmenjoen kasvupaikalta ja sieltä kerätystä näytteestä kesällä 2015.
