Yleiskuvaus
Rantavihvilä on monivuotinen vihviläkasvi, jonka juurakko on lyhyt, varret pystyjä, lehtilapa liereä ja solmuinen ja kukinto on pystyhaarainen. Sen sykerön perät ovat yhtä pitkiä tai muutama on pidempi (ssp. rariflorus), kehälehdet ovat kotaa lyhyemmät ja tylpät. Kota on tylppä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
20 - 50 cm
Kasvupaikka
Rannoilla, joutomailla, lätäköissä, ojissa.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Lapissa oma alalaji (ssp. alpestris).
Muuta
Alalajit: tummarantavihvilä (ssp. alpinoarticulatus), hoikkarantavihvilä (ssp. rariflorus), idänrantavihvilä ( ssp. fischeranus) ja lapinrantavihvilä (ssp. alpestris).
Löytöpaikat Luopioisissa
Rantavihvilät ovat alueella melko yleisiä. Alueelta on löydetty alalajeista pääasiassa tummarantavihvilää ja hoikkarantavihvilää. Ne ovat olleet jokseenkin yhtä yleisiä. Idänrantavihvilä on löydetty vain kerran vuonna 1983 Puutikkalasta Kukkian rannalta.
Vihvilät kasvavat rannoilla, ojissa, märillä teillä ja rantapeltojen reunoissa harvakseltaan eivätkä ole paikalla kovin runsaita. Ne saattavat hyvältäkin hiekkapitoiselta rannalta puuttua, mutta löytyä sitten mutaojasta, jossa niitä ei luulisi olevan ollenkaan.
Alalajien kasvupaikoille ei ole löytynyt eroja.
Kirjallisuus
Tummarantavihvilä (ssp. alpinoarticulatus) Hoikkarantavihvilä (ssp. rariflorus) Idänrantavihvilä (ssp. fischeranus)
