Yleiskuvaus
Sorsansammal kuuluu hankasammalten (Ricciaceae) heimoon ja on sukunsa ainoa edustaja Suomessa. Sen on tumman vihreä tai sinipunainen, sekovarsi on kolmiomainen, hankahaarainen, nahkea ja uurteinen. Alapinnalla on suuri joukko tummia juurtumahapsia. Kasvi on yksikotinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on noin sentin pituinen ja kolmiomainen. Se kasvaa yksittäin tai ryhminä.
Kasvupaikka
Sorsansammalen tapaa yleensä seisovasta vedestä tai pohjamudalta ojista, rannoilta tai ravinteisista järvenlahdista. Usein se kasvaa yhdessä pikkulimaskan (Lemna minor) kanssa.
Levinneisyys
Melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, kosmopoliitti.
Maastotuntomerkit
Verson muoto ja suonitus.
Muuta
Kulkeutuu usein uusille kasvupaikoille vesilintujen räpylöissä.
Vertaa
Ei sotkeudu muihin sammaliin kasvupaikallaan.
Vertaa limaskat
Löytöpaikat Luopioisissa
Sorsansammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sitä on tavattu vaihtelevasti vuosittain ojista ja rantavesistä loppukesästä. Yleinen se on ainakin Rautajärven ympäristössä ja Puutikkalassa.
Sorsansammal on irtokelluja ja saattaa kulkeutua aaltojen tai lintujen mukana uusille kasvupaikoille. Sen kasvupaikat ovat yleensä suojassa tuulilta tai se on kiinnittynyt matalan veden aikaan juurtumahapsillaan pohjamutaan kiinni.
Kuvat on otettu Rautajärveltä Kantolanlahdelta.
