Yleiskuvaus
Suippukinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 29 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on pieni, vihreä tai ruskehtava, kylkilehdet kaksiosaiset, toisiaan vasten painuneet (kuin kinnas), vatsalehdet puuttuvat. Kylkilehti on johteeton, liuskat lyhytkärkiset, selkäliuska on yli puolet vatsaliuskasta. Periantit melko yleisiä. Gemmat soikeita, vihreitä tai punertavia, kaksisoluisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 0,5 - 1 cm pitkä, muodostaa pieniä kasvustoja.
Kasvupaikka
Silikaattikallioiden seinämillä ja raoissa, joskus ojien pientareilla.
Levinneisyys
Paikoittainen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Vaikea määrittää maastossa lajilleen. Kylkilehtien muoto ja kärki (kuva).
Muuta
Hyvin vaikea suku, vaatii mikroskopointia määrittää kasvit lajilleen.
Vertaa
- Kielikinnassammal (Scapania lingulata): lehtiliuskat pyöreäkärkisiä, periantit harvinaisia, selkäliuska puolet vatsaliuskasta
- Ojakinnasammal (Scapania curta): pienempi, öljykappaleet puuttuvat lehden reunasoluista
Löytöpaikat Luopioisissa
Suippukinnassammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu sekä ravinteisilta että karuilta kallioilta. Pienuutensa vuoksi se jää usein huomaamatta tai sekoittuu muihin kinnassammaliin. Muutama löytö on myös maasta puropenkoista ja pellonpientareilta sekä lahopuulta.
Kuvat on otettu mm. Padankoskelta epätavalliselta kasvupaikalta lahopuulta tuoreesta kangasmetsästä ja ojanpientareelta kerätystä näytteestä.