Yleiskuvaus
Etelänresusammal kuuluu resusammalten (Fossombroniaceae) heimoon. Resusammalia on tavattu Suomesta kolme lajia. Sammal on alustaa vasten tiiviisti painunut, vihreä, ruusukkeinen, ei kähärä. Lehdet ehyet pituuttaan leveämmät aaltoreunaiset. Runsaasti punaisia ritsoideja ja pieniä öljykappaleita (60 – 85 kpl), itiöissä harjupaksunnoksia, jotka eivät ole verkkomaisesti asettuneet. Heikosti tuoksuva sammal.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Hyvin pienikokoinen, 0,3 - 1 cm pitkä, 0,5 mm leveä, muodostaa yhtenäisiä pienialaisia peitteitä kasvualustalleen.
Kasvupaikka
Savimailla, pellonojissa, korvissa, pientareilla. Vaatii aina maanpaljastuman.
Levinneisyys
Etelä-Suomessa harvinainen, keskiosissa hyvin harvinainen, puuttuu pohjoisempaa.
Maastotuntomerkit
Pieni röyhelöinen koko, kasvupaikka.
Muuta
Pioneerilaji.
Vertaa
- Röyhelösammal (Blasia pusilla): suurempi, tummia levälaikkuja
- Rantaresusammal (Fossombronia foveolata): itiöiden harjupaksunnokset verkkomaisesti asettuneet, öljykappaleita vähemmän (6 – 12 kpl)
Löytöpaikat Luopioisissa
Etelänresusammal on Luopioisissa harvinainen.
Kasvia on tavattu usealta paikalta mm. Padankoskelta savisten peltojen pientareelta, jossa sen seurana kasvaa savikkosiipisammal (Fissidens viridulus), savikkolapiosammal (Tortula truncata), ojasykerösammal (Weissia controversa) sekä sarvisammal (Anthoceros agrestis). Etelänresusammal voidaan varmuudella erottaa rantaresusammalesta (Fossombronia foveolata) ainoastaan mikroskoopilla. Erot ovat itiöiden pintarakenteessa (kuva). Tämä laji on todennäköisesti yleisempi vastaavilla paikoilla.
Kuvat on otettu Padankosken kasvupaikalta ja sieltä kerätystä näytteestä.
