Yleiskuvaus
Hetehiirensammal kuuluu hiirensammalten (Bryaceae) heimoon. Suvusta tavataan meillä 25 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Sammal on suvun lajeista helpoimpia. Kasvin varsi on usein alhaalta punainen. Lehdet ovat harvassa varrella ja pitkälti johteiset (kuva). Sammalen latvaosat ovat usein punaiset. Itiöpesäkkeitä esiintyy hyvin harvoin.
Synonyymit
- Bryum weigelii
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 1 - 10 cm korkea ja esiintyy yksittäisinä versoina muiden sammalten seassa tai yhtenäisinä kasvustoina vedessä.
Kasvupaikka
Lähteiköissä, tihkupinnoilla, lähdepurojen varsilla, lähteisillä soilla.
Levinneisyys
Lähes koko maassa, pohjoisessa yleisin, etelässä paikoitellen.
Maastotuntomerkit
Lehtien johteisuus ja punertava väri, kasvupaikka.
Muuta
Taantunut eteläosissa maata sopivien kasvupaikkojen tuhouduttua. Vanha nimi Bryum weigelii.
Vertaa
- Lettohiirensammal (Ptychostomum pseudotriquetrum): varsi punainen, lehdet vihreät, rotevampi
- Savikkohiirensammal (Ptychostomum impricatulum): kasvaa kuivalla maalla, punaista väriä vain keskisuonessa
- Rihmahiirensammal (Ptychostomum moravicum): vihreä, kallioilla ja penkereillä
Löytöpaikat Luopioisissa
Hetehiirensammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammalta on etsitty pitkään niistä harvoista paikkakunnan lähteistä, jotka vielä ovat jäljellä, mutta turhaan. Tihkupinnoilla esiintyy yleinen ja erehdyttävän samannäköinen rusohiirensammal (Bryum pallens), jonka lehti ei kuitenkaan ole selvästi johteinen. Systemaattisen lähdekartoituksen tuloksena sammal vihdoin löytyi. Runsas ja elinvoimainen kasvusto on lähteessä Kurkisuon länsipuolella. Vuonna 2026 lähde oli joutunut metsätöiden keskelle eikä sammalta enää löytynyt. Saattaa silti olla jossain mutkassa vielä hengissä.
Kuvat on otettu Petäjävedeltä kerätystä näytteestä, Utsjoen Thuomasvarrilta tunturin rinteessä olevalta tihkupinnalta ja Sallasta lähteiseltä rimpipinnalta.
