Yleiskuvaus
Hieskoivu on yksi- tai monirunkoinen lehtipuu, jonka lehdet ovat lyhytsuippuiset ja kertaalleen sahalaitaiset, vuosikasvaimet karvaiset ja kaarna vaaleaa, halkeilematonta. Kukkii huhti-kesäkuussa.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
8 - 20 m
Kasvupaikka
Tuoreissa kangasmetsissä, pientareilla, pihoilla, rannoilla, soilla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa. Lapissa sen korvaa yleisesti alalaji tunturikoivu (ssp. czerepanovii).
Maastotuntomerkit
Vain kertaalleen sahalaitainen leveän soikea lehti.
Mikrosienet
- koivunruskaruoste (Melampsoridium betulinum)
- tuulenpesäsieni (Taphrina betulina)
- koivunhärmä (Erysiphe ornata)
- lepänisohärmä (Phyllactinia guttata)
- koivunsyylä (Annulohypoxylon multiforme)
- koivulaikukka (esim. Pyrenopeziza betulicola)
Muuta
Hyödynnetään lähinnä paperiteollisuudessa ja polttopuuna. On kukkiessaan allergiakasvi. On käytetty myös rohdoksena ja teenä. Tuohesta valmistettiin ennen käyttöesineitä ja koristeita.
Vertaa
- Rauduskoivu (Betula pendula): Lehden reunan hampaat sahalaitaiset.
Löytöpaikat Luopioisissa
Hieskoivu on hyvin yleinen ja runsas kasvi alueella.
Koivu levittäytyy pioneerikasvina alueella hakkuuaukeille, ojanpenkoille, taimikoihin ja metsäniityille. Sitä kasvaa myös ravinteisilla soilla ja rannoilla. Hieskoivua ei yleensä istuteta, joten kakki viljellyt kasvustot ovat rauduskoivua. Sitä käytetään jonkin verran pihapuuna koristeena. Monesti sitä joudutaan raivaamaan pois taimikkoalueilta, että saadaan kuuset tai männyt kasvamaan paremmin.
