Yleiskuvaus
Hietikkotierasammal kuuluu kivisammalten (Grimmiaceae) heimoon. Suomesta on tavattu 12 tierasammallajia, jotka on joskus vaikea erottaa toisistaan ja Grimmia-suvun lajeista. Lehden tyvellä mutkaseinäisiä soluja. Lehdessä pitkä papillikas karvakärki. Lyhytversoja vähän. Itiöpesäkkeet harvinaisia. Lajituntomerkit lähilajeista ovat solutasolla.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
5 - 10 cm korkea, mätästävä ja peitteitä muodostava.
Kasvupaikka
Sammal kasvaa maalla. Hiekkaiset rannat, harjut, jokivarret.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Harmaa yleisväri, kasvupaikka.
Vertaa
- Kalliotierasammal (Racomitrium lanuginosum): suurempi, rotevampi
- Rannikkotierasammal (Racomitrium elongatum): tyvinurkkasolut nauhana lehden reunalla
- Somertierasammal (Racomitrium ericoides): tyvinurkkasolut pienemmät
Löytöpaikat Luopioisissa
Hietikkotierasammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu alueelta mm. Laipan vanhoista hiekkakuopista, Ämmätsän nurmettuneelta hiekkatieltä ja monelta vähäkasviselta harjurintieltä, joskus muistan nähneeni sitä myös kedoilla, tienpientareilla ja tienreunuskallioilla, mutta lajillinen tarkastelu on jäänyt tekemättä. Aina ei voi olla varma lajista. Maastossa sammal on hyvin rannikkotierasammalen (Racomitrium elongatum) näköinen, joka kasvaa usein kallioilla. Näiden ero löytyy tyvinurkkasoluista, joka on mikroskoopilla tarkistettava.
Kuvat on otettu Laipan alueelta Lintuharjun vanhojen hiekkakuoppien pohjalta, jossa sammal muodostaa mattomaisia kasvustoja. Itiöpesäkkeellinen kuva on Kyynäröltä avokallion päältä.
