Yleiskuvaus
Hiirenhäntäsammal kuuluu Lembophyllaceae- heimoon. Häntäsammalia on kaksi lajia. Sammalen varret suikertavat kivipintaan kiinnittyneinä ja haarat siirottavat varresta suoraan ulospäin. Kasvi näyttää ripsunauhalta. Suipon ja puikean lehden keskisuoni on heikko. Lehden laita on hampainen tyveen saakka. Pesäkkeet ovat melko harvinaisia, sivulle kaartuvia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen sammal, joka muodostaa laajoja mattomaisia kasvustoja kivipinnalle.
Kasvupaikka
Kasvaa pystysuorien kalliojyrkänteiden pinnalla usein niiden alaosissa ja ylikaltevilla pinnoilla, jopa pimeissä koloissa. Ei vaatelias alustansa suhteen.
Levinneisyys
Sammalta tavataan koko maasta, mutta sisämaassa se on harvinaisempi kuin rannikoilla. Eurooppa ja Pohjois-Amerikan itäosat.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka, suikertava muoto, lehden hampaat (luppi!).
Vertaa
- Rotanhäntäsammal (Isothecium alopecuroides): varsilehti leveimmillään lehden yläosassa, lyhyt leveä kärki, hampaita vain kärkiosassa lehteä
- Pikkukiiltosammal (Isopterygiopsis pulchella): keskisuoneton, mattomainen kasvutapa
- Kimmelsammal (Taxiphyllum wissgrillii): kiiltävät reunasolut, varsilehdellä lyhyt kärki, kasva maalla
- Pikkunokkasammal (Eurhynchium pulchellum): varsilehti kolmiomainen, mattomainen kasvutapa, kiiltävä
Löytöpaikat Luopioisissa
Hiirenhäntäsammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu varjoisilta kalliojyrkänteiltä etenkin lehtoalueilta. Sen luontaiset kasvupaikat ovat kallioiden alajyrkänteen luolamaiset kolot, etenkin niiden katot. Sammal kasvaa usein laajoina kasvustoina peittäen kolon kalliopinnan yhtenäisen harson alle. Seuranaan sillä on usein kolokiiltosammal (Pseudotaxiphyllum elegans), rotanhäntäsammal (Isothecium alopecuroides), hohtovarstasammal (Pohlia cruda) ja siloriippusammal (Alleniella complanata), joka ei kuitenkaan ole kovin yleinen.
Kuvat on otettu Padankosken Hirvivuoren kalliojyrkänteeltä.
