Yleiskuvaus
Isonäkinsammal kuuluu näkinsammalten (Fontinalaceae) heimoon ja samassa suvussa meillä on neljä lajia. Lehdet suorat, keskisuonettomat, terävästi venhoiset ja varrella kolmessa rivissä. Varret vähähaaraiset, kasvi tumman- tai ruskeanvihreä. Itiöpesäkkeet harvinaisia. Yleisin näkinsammal.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Kookas sammal, varret jopa 50 cm pitkiä, tiheitä kasvustoja muodostava.
Kasvupaikka
Järvissä ja joissa, puroissa ja lähteissä, yleensä kiviin kiinnittyneenä virtaavissa vesissä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka ja pitkät suikertavat versot.
Muuta
Sietää rehevöitymistä.
Vertaa
- Virtanäkinsammal (Fontinalis dalecarlica): lehti kupera, kapeampi
- Järvinäkinsammal (Fontinalis hypnoides): lehti kapea, litteä
- Koskikoukkusammal (Dichelyma falcatum): lehti käyrä
Löytöpaikat Luopioisissa
Isonäkinsamma on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu runsaana kaikenlaisista puroista ja joista. Järvissä se on harvinaisempi, mutta saattaa esiintyä sielläkin, esim. Laipanmaan Pihtilampi. Pienissä puroissa se saattaa täyttää koko purouoman. Myös lähteestä se on löytynyt Puutikkalasta.
Kuvat on otettu Padankosken Myllylästä, jossa sammalta on Myllyojassa runsaasti yhdessä koskikoukkusammalen (Dichelyma falcatum) kanssa.
