Yleiskuvaus
Kangaskynsisammal kuuluu kynsisammalten (Dicranaceaei) laajaan heimoon. Kynsisammalten suvussa on Suomessa 23 joskus hyvinkin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Kangaskynsisammal on kookas, sen lehdet ovat kärjestä piikkihampaiset, poikkipoimuiset, alle sentin mittaiset ja verson latvasta suorat, keskisuonen liistakkeet hampaiset. Varrella on paksua, vaaleaa tai ruskehtavaa juurtumahapsistoa. Itiöpesäkkeitä löytyy 1 – 5 kpl vartta kohti.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 5 - 10 cm korkea, pystykasvuinen ja muodostaa karikkeelle löyhiä kasvustoja peitteitä muiden sammalten joukkoon.
Kasvupaikka
Kuivat kangasmetsät, kalliot, hiekkamaat ja pientareet.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Aaltopoimuiset lehdet, huovastoinen varsi.
Vertaa
- Kivikynsisammal (Dicranum scoparium)
- Turkkikynsisammal (Dicranum fuscescens)
- Isokynsisammal (Dicranum majus)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kangaskynsisammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammalta on tavattu runsaana kuivilta kasvupaikoilta, jossa se muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja tai kasvaa yhdessä muiden kuivan kankaan sammalten kanssa. Viihtyy myös pieninä kasvustoina tuoreessa kangasmetsässä, jopa kosteissa painanteissakin ja piensoiden mättäissä. Yksi yleisimmistä sammalista metsissä.
Kuvat on otettu kuivassa kangasmetsässä Padankoskella. Samalla paikalla kasvoi myös seinäsammalta (Pleurozium schreberi), metsäkerrossammalta (Hylocomium splendens) ja kangaskarhunsammalta (Polytrichum juniperinum).
