Aapapykäsammal

Schljakovia kunzeana
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Aapapykäsammal kuuluu Anastrophyllaceae-heimoon ja maassamme samaan sukuun kuuluu vain rämä laji. Kylkilehdet yleensä kaksiliuskaiset pituuttaan leveämmät pyöreäpäiset. Vatsalehdet kaksiliuskaiset isot. Paljon ruskeita gemmoja. Lehtisolut ovat pienet ja ölykapseleita on vähän (vert. Obtusifolium obtusum).

Uhanalaisuus

NE Arvioimatta jätetyt (Not Evaluated)

Koko

Keskikokoinen maksasammal, yksittäin tai pieninä kasvustoina lehtisammalten seassa.

Kasvupaikka

Soilla, korvissa, yleensä kosteilla paikoilla.

Levinneisyys

Yleinen koko maassa, Tunturi-Lappia lukuunottamatta.

Maastotuntomerkit

Lehden muoto.

Löytöpaikat Luopioisissa

Aapapykäsammal kuuluu maksasammaliin ja se on Luopioisissa melko yleinen.

Sammalta on tavattu kosteilta, luonnontilaisilta paikoilta, mutta kaikkia sen kasvupaikkoja ei ole erikseen tutkittu. Kasvupaikat ovat lähteisiä tervaleppäluhtia ja mesotrofisia korpia. Yleensä se kasvaa muiden suosammalten (ei rahkasammalten) seassa tai lahoavan karikkeen päällä. Sammal on maastossa vaikea erottaa herttalovisammalesta, joka kasvaa kuitenkin kuivemilla paikoilla.

Kuvat 2b ja 3 on otettu Padankoskelta löydetystä kasvista ja kuvat 2a ja 4 Kuohijoen kasvustosta kerätystä näytteestä. Kuva 1 on Inarista Vaijoen laaksosta.

Muuta

Vanha nimi Barbilophozia kunzeana

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty viimeksi: 12.04.2026.

Kuvat