Yleiskuvaus
Happomarjan-heinänruoste kuuluu kantasienteen kaareen ja ruostesienten luokkaan. Sukuun kuuluu Suomessa n. 150 lajeja, jotka loisivat ruoho- ja heinäkasveilla. Maailmanlaajuisesti suvun sienilajeja on tuhansia. Sieni muodostaa happomarjapensaan lehtien alapinnalle pyöreitä helmi-itiöpesäkkeistöjä. Niitä voi olla myös lehtiruodeissa ja kukissa. Lehden yläpinnalla pesäkkeistöt näkyvät oranssinpunaisina kuoppina. Näitä on yleensä runsaasti, jolloin koko pensas muuttuu punakirjavaksi. Sienen myöhemmät kehitysvaiheet esiintyvät monenlaisissa heinissä. Lehdissä ja korsissa näkyy ensin pitkulaisia ruskeita kesäitiöpesäkkeitä viivoina. Myöhemmin kehittyy mustia talvi-itiöpesäkkeitä samoihin paikkoihin. Ne yhdistyvät vähitellen mustiksi peitteiksi, jolloin koko lehti tai korsi muuttuu mustaksi kuin hiiltyneeksi. Heinillä on useita ruosteita ja ne voidaan erottaa lajilleen vain tutkimalla itiöitä mikroskoopilla. Tällä lajilla itiöiden päässä ei ole kruunumaista muodostumaa.
Levinneisyys
Ruoste on hyvin yleinen heinillä koko maassa, happomarjalla harvinaisempi.
Muuta
Kosmopoliitti. Aiheuttaa pahaa vahinkoa viljoille. Kasvitaudin nimi on mustaruoste.
Löydettyjä isäntäkasveja
Helmi-itiövaiheen (I-vaihe) isäntäkasveja ovat Ruostehappomarja Berberis vulgaris XXX Harvinainen Japaninhappomarja Berberis thunbergii Mahonia Mahonia aquifolium II ja III-itiövaiheen isäntinä toimivat useat heinälajit, esim: Niittyjuola (Elymus repens) Luhtarölli (Agrostis canina) Koiranvehnä (Elymus caninus) Kaura (Avena sativa) Nurmirölli (Agrostis capillaris) Luoho (Apera spica-venti) Viitakastikka (Calamagrostis canescens) Korpikastikka (Calamagrostis purpurea) Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) Nurminata (Festuca pratensis) Punanata (Festuca rubra) Timotei (Phleum pratense) Vehnä (Triticum sativum) Ruostetta esiintyy heinissä yleisenä ja joskus hyvinkin runsaana. Eri viljaruosteiden esiintymistä heinillä Luopioisissa ei ole selvitetty.
