Yleiskuvaus
Keltaruosteet kuuluvat kantasienten kaareen ja ruostesienten luokkaan. Suvussa on kymmeniä lajeja, jotka elävät pääasiassa pajukasveilla. Helmi-itiövaihe voi olla useilla kasviheimoilla, esim. havupuilla.
Keltaruosteet muodostavat pajukasvien lehtien alapinnalle keltaista itiöpölyä, jolloin lehdet toisinaan ovat koko alapinnaltaan keltaisia tai punakeltaisia. Talvi-itiöpesäkkeet ovat ruskeita tai mustia. Ruoste vaihtaa eri kehitysvaiheissaan isäntäkasvia. Helmi-itiövaihe on usein havupuussa, unikkokasvissa tai tyräkissä. Lajilleen keltaruosteet voidaan määrittää vain mikroskoopilla. Keltaruostelajeja on löydetty 16 kpl.
Jokipajunkeltaruostetta tavataan keskikesästä syksyyn jokipajulta ja halavalta. Sienellä ei ole isännänvaihdosta.
Levinneisyys
Ruoste on harvinainen.
Löytöpaikat Luopioisissa
Keltaruosteet ovat hyvin yleisiä piensieniä Luopioisissa.
Pajuissa keltaruostetta tavataan yleisenä ja runsaana. Tällöin yleisin isäntäkasvi on ollut raita (Salix caprea).
Halavalta keltaruostetta olen tavattu vain muutaman kerran. Sieni on määritetty isäntäkasvin mukaan, ei mikroskoopilla. Tästä syystä määritys voi olla väärä, sillä silmämääräisesti keltaruosteet ovat hyvin toistensa näköisiä ja tapaisia. Kaikki Suomen keräykset lajista ovat vanhoja (Laji.fi), joten tässäkin tapauksessa kyseessä saattaa olla toinen laji. Toisaalta minun tidossani ei ole, että halava olisi jonkun toisen keltaruosteen isäntä.
Kuvat on otettu Padankoskella Vähäjärven rantasoistumalla kasvavan halavan lehdistä.
Muuta
Euraasia. Vieraslaji.
Löydettyjä isäntäkasveja
| Suom. nimi | Latin. nimi | Luopioinen | Sienen yleisyys |
| Halava | Salix pentandra |
X
|
Harvinainen |
| Jokipaju | Salix triandra |
|
Isäntäkasvin muita piensieniä
Halavalta ei ole tiedossani muita piensieniä.
