Yleiskuvaus
Uurrenukkasammal kuuluu kynsisammalten (Dicranaceae) heimoon. Samassa suvussa on 10 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Matala kellanvihreä sammal. Lehden tyvi on leveä, tuppimainen ja lehdet kapenevat tupen jälkeen jyrkästi teräväksi kärjeksi. Pesäkeperä on punainen. Kaulakyhmytön pesäke on käyrä ja sen kansi pitkänokkainen.
Koko
Pieni, pesäkkeellisenä n. 1 cm korkea sammal, joka muodostaa löyhiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Kostealla savi/hiekkamaalla, rannoilla, pientareilla, kalkinsuosija.
Levinneisyys
Paikoitellen rannikolla ja Pohjois-Suomessa, puuttuu Etelä-Suomen sisäosista.
Maastotuntomerkit
Pieni koko, pesäkkeen pitkänokkainen kansi.
Vertaa
Törmänukkasammal Tuppinukkasammal Ojanukkasammal
Löytöpaikat Luopioisissa
Uurrenukkasammal kuuluu lehtisammaliin ja se on hyvin harvinainen Luopioisissa.
Sammalta ei ole tavattu sisämaasta, joten sen löytyminen täältä näytti olevan epätodennäköistä. Kannattaa kuitenkin kerätä edelleen pieniä nukkasammalia. Tämäkin löytyi nyt aivan sattumalta Kuohijoelta metsäautotien saviselta penkalta. Esiintymä oli hyvin niukka. Näyte vaatii vielä varmistuksen. Valitettavasti näyte on matkalla hukkunut, joten siitä on jäljellä vain nämä kuvat.
Kuvat on otettu Kuohijoelta kerätystä näytteestä.
Muuta
Laji on laajalti paikallisesti uhanalainen (RT). Kasvin löytöpaikoista Uurrenukkasammal kuuluu lehtisammaliin ja se on hyvin harvinainen Luopioisissa. Sammalta ei ole tavattu sisämaasta, joten sen löytyminen täältä näytti olevan epätodennäköistä. Kannattaa kuitenkin kerätä edelleen pieniä nukkasammalia. Tämäkin löytyi nyt aivan sattumalta Kuohijoelta metsäautotiern saviselta penkalta. Esiintymä oli hyvin niukka. Kesällä 2015 löysin sammalen Teno-joen rantakivikosta matalana ja huomaamattomana. Huomio kiinnittyi koon lisäksi pesäkkeen pitkään nokkaan. Näyte vaatii vielä varmistuksen. Kartassa oleva piste on myös varmistamattomasta näytteestä. Valitettavasti näyte on matkalla hukkunut. Kuvat on otettu Utsjoelta kerätystä näytteestä.
