Yleiskuvaus
Kyhmytorasammal kuuluu kärpänsammalten (Rhabdoweisiaceae) heimoon. Suvussa on Suomessa kuusi lajia, joista kyhmytorasammal on yleisin. Verso on pysty, mätästävä. Lehdet ovat kynsisammalmaiset kapeat ja pitkät, kuivina kähärät. Lehden reuna on hampainen, keskisuoni vahva. Vinot itiöpesäkkeet yleisiä, niissä selvä kaulakyhmy.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen sammal, joka muodostaa tiheitä mättäitä tai patjamaisia kasvustoja kivipinnalle.
Kasvupaikka
Kuivilla silikaattikallioilla, koloissa ja seinämillä, kivillä ja lohkareilla, ei vaatelias.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Kapeat lehdet ja itiöpesäkkeen kaulakyhmy (luppi!).
Vertaa
- Kalliotorasammal (Cynodontium tenellum)
- Eteläntorasammal (Cynodontium polycarpon)
- Kallioahmansammal (Kiaeria blyttii)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kyhmytorasammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu runsaana monenlaisilta kivipinnoilta, kallioilta, lohkareilta, kiviltä varjosta ja puolivarjosta. Usein se kasvaa puhtaina kasvustoina, mutta joskus myös toisten sammalten seassa. Pienikokoiset yksilöt on vaikea erottaa kallioahmansammalesta (Kiaeria blyttii).
Kuvat on otettu mm. puronotkosta Haikanvuoren itäjyrkänteeltä kasvustosta ja sieltä kerätystä näytteestä.