Aapapykäsammal

Schljakovia kunzeana
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Aapapykäsammal kuuluu Anastrophyllaceae-heimoon ja on suvun ainoa laji maassamme. Kylkilehdet yleensä kaksiliuskaiset pituuttaan leveämmät, liuskat pyöreäpäiset. Vatsalehdet kaksiliuskaiset ja isot. Gemmat ovat ruskeita, niitä on usein runsaasti. Lehtisolut ovat pienet ja ölykappaleita on vähän (vert. Obtusifolium obtusum, jolla öljykappaleita on paljon).

Synonyymit

  • Barbilophozia kunzeana

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

Keskikokoinen maksasammal, yksittäin tai pieninä kasvustoina lehtisammalten seassa.

Kasvupaikka

Soilla, korvissa, yleensä kosteilla paikoilla.

Levinneisyys

Yleinen koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.

Maastotuntomerkit

Kasvupaikka ja lehden muoto.

Muuta

Vanha nimi Barbilophozia kunzeana

Vertaa

  • Metsäpykäsammal (Barbilophozia barbata): lehtiliuskoja usein neljä, kylkilehtien reunat suorat
  • Vaarapykäsammal (Barbilophozia lycopodioides): iso, lehtiliuskojen kärjet otamaiset
  • Herttalovisammal (Obtusifolium obtusum): öljykappaleita runsaasti

Löytöpaikat Luopioisissa

Aapapykäsammal on Luopioisissa melko yleinen.

Sammalta on tavattu kosteilta, luonnontilaisilta paikoilta. Kaikkia sen kasvupaikkoja ja seuralaislajeja ei ole erikseen tutkittu. Kasvupaikat ovat lähteisiä tervaleppäluhtia ja mesotrofisia korpia. Yleensä se kasvaa muiden suosammalten (ei rahkasammalten) seassa tai lahoavan karikkeen päällä. Sammal on maastossa vaikea erottaa herttalovisammalesta, joka kasvaa kuitenkin kuivemilla paikoilla.

Yleiskuva on Inarista Vaijoen laaksosta. Loput kuvat  on otettu Kuohijoelta kerätyistä näytteistä. 

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 04.08.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt