Yleiskuvaus
Aarnisammal kuuluu aarnisammalten (Schistostegaceae) heimoon ja on maassamme heimonsa ainoa edustaja. Lehdet kaksiriviset, vartta pitkin johteiset muodostaen levymäisen pinnan. Pesäkkeet yleisiä, pitkävartisia, pystyjä ja suuvarus puuttuu. Alkeisvarsikon solut heijastavat valoa (kuva).
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU)
Koko
Pienikokoinen lehtisammal on noin sentin korkuinen, muodostaa yhtenäisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Kallionraoissa ja tyvionkaloissa, tuulenkaatojen alla ja koloissa hienolla kivennäismaalla.
Levinneisyys
Harvinaisena koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto ja kasvin loiste.
Muuta
Monivuotisen alkeisvarsikon linssimäiset solut heijastavat vihertävää valoa ja näin kasvi saa onkalon näyttämään valaistulta. Kansanomaiseti sitä verrataan mytologiseen aarnivalkeaan ja sammal on saanut tästä nimensä.
Vertaa
- Siipisammalet (Fissidens-suku): lehden rakenne kaksiosainen
- Hohtovarstasammal (Pohlia cruda): lehdet ympäri varren, ei kaksiriviset
Löytöpaikat Luopioisissa
Aarnisammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Kasvia on tavattu kalliojyrkänteiden koloista muutamalta paikalta, mm. Iso-Vekunan saaresta, Haltian Pukkivuorelta, Syväjärveltä ja Jouttijärveltä. Vanhojen metsien tuulenkaatojen juuripaakuista (kuva) sitä on myös löydetty, kosteasta ja varjosta. Luopioisista puuttuvat rauhoitetut aarnialueet, joissa sammal voisi olla yleisempi.
Kuvat on otettu Iso-Vekunan saaresta sen pystyn jyrkänteen alaosan kapeasta vaakasuorasta raosta. Täällä sammalta kasvoi noin kymmenen sentin kasvusto syvällä kolon perällä. Alkeisvarsikkokuva on Holjan Kirjoistenkalliolta. Kasvupaikkakuva on Padankoskelta tuulenkaadon juuripaakusta.
