Yleiskuvaus
Äimätorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Äimätorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on pienisuomuinen ja pysyvä, reunoilta joskus soreidinen. Podeetiot ovat yleisiä, pystyjä, haarattomia, vihertävänharmaita, usein pikarittomia. Podeetion pinta on hienosoreidinen, tyvellä näkyy joskus suomuja. Kotelomaljat ovat harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sekovarren suomut 3 - 8 mm leveitä, podeetiot 1 - 2 cm pitkiä, 1 - 2 mm paksuja.
Kasvupaikka
Kuivassa ja kosteassa, lahopuulla, puiden tyvellä, kallioseinillä, pientareilla, niityillä, sorakuopissa.
Levinneisyys
Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisessa niukempi.
Muuta
Eurooppa, Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka
Kemia
K-, PD+ punainen
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Äimätorvijäkälä on hyvin yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu yleisenä hyvin monenlaisilta kasvupaikoilta. Missään se ei ole kovin runsas, mutta muodostaa tiheitä laikkumaisia kasvustoja, joita saattaa olla runsaasti. Yleisimmät kasvualustat ovat lahopuu ja paljas maa kuivilla pientareilla.
Äimätorvijäkälä kasvaa usein kasvustoina muiden torvijäkälien ja poronjäkälien seassa.
Kuvat on otettu Padankoskelta, ensimmäinen kuivasta kangasmetsästä kiveltä ja toinen niityltä lahopuulta.
