Yleiskuvaus
Etelänpaanusammal kuuluu paanusammalten (Calypogeiaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme kuusi lajia. Suikertava, litteä, alustaa vasten painunut sammal. Kylkilehdet kahteen suuntaan siirottavat, vinosti varrelle kiinnittyneet, tummanvihreät, yläpeitteiset, alaosasta leveämmät, kärjessä usein lovi (kuva). Vatsalehdet leveät, matalat, lovi ulottuu lähes puoliväliin, reunoilla usein olkapäät.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT)
Koko
Pienikokoinen hento sammal, joka muodostaa tummanvihreitä tiheitä peitteitä kasvualustalleen.
Kasvupaikka
Varjoisalla kostealla maalla, korvissa, puron ja ojien penkoissa.
Levinneisyys
Harvinainen. Ehkä huonosti tunnettu.
Maastotuntomerkit
Vatsalehti (kuva), lovipäiset kylkilehdet (luppi).
Muuta
Alueellisesti uhanalainen (RT) lähes koko maassa.
Vertaa
- Korpipaanusammal (Calypogeia integristipula): vatsalehti lähes pyöreä, hyvin matalalovinen, solut lehden reunassa lyhyet
- Kalvaspaanusammal (Calypogeia neesiana): vatsalehti pyöreähkö, lovi matala, solut lehden reunassa pitkät
- Kantopaanusammal (Calypogeia suecica): vatsalehti leveä, matala, lovi syvä, lehden reunassa usein hammas, trigonit pienet
- Loukkopaanusammal (Calypogeia muelleriana): vatsalehti pyöreä, lovi yli neljännes lehdestä
Löytöpaikat Luopioisissa
Etelänpaanusammal on harvinainen Luopioisissa
Sammalta olen etsinyt sopivaksi katsomiltani paikoilta ja viimein etsintä palkittiin. Tosin sammalta oli hyvin niukasti Padankoskella Pitkänkankaanojan rantapenkereessä, jossa valtasammalena oli loukkopaanusammal. Toinen kasvipaikka löytyi koskiprojektin kautta Vahlajärven laskupuron penkereestä. Kun sen kerran oppi tuntemaan, niin kasvupaikkojakin alkoi löytyä.
Kuvat on otettu puronvarsista eri puolilta Suomea.
