Yleiskuvaus
Haapasuikerosammal kuuluu suikerosammalten (Brachytheciaceae) laajaan heimoon. Äskettäin erotettuun Sciuro-hypnum-sukuun kuuluu meillä yhdeksän lajia. Sammal muodostaa alustanmyötäisiä kasvustoja. Se haarautuu epäsäännöllisesti ja verson latvat ovat pensselimäiset. Lehdet ovat kolmiomaiset, teräväkärkiset, keskisuoni on vahva ja ulottuu lehden kärkeen. Itiöpesäke on kyömy, pesäkeperä on vain ylhäosasta karhea.
Synonyymit
- Brachythecium populeum
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Keskikokoinen, muodostaa alustalleen mattomaisia tiheitä kasvustoja.
Kasvupaikka
Lehtipuiden (etenkin haavan) tyvikuorella, myös lehtokivillä ja -kallioilla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa. Sirkumboreaalinen.
Maastotuntomerkit
Ylhäältä karhea itiöpesäkkeen perä, lehtituntomerkit (luppi!).
Muuta
Kulttuurivaikutteinen sammal.
Vertaa
- Metsäsuikerosammal (Sciuro-hypnum curtum): varsilehti leveämpi, keskisuoni lyhyempi
- Ryppysuikerosammal (Brachythecium erythrorrhizon): keskisuoni päättyy nipukkaan, lehti pitkittäispoimuinen
- Lehtosuikerosammal (Brachythecium rutabulum): keskisuoni päättyy nipukkaan, lehden reuna hampainen
- Koukkusuikerosammal (Sciuro-hypnum reflexum): varsilehti kolmiomainen, pitkäsuippuinen
- Kantosuikerosammal (Sciuro-hypnum starkei): varsilehti kolmiomainen, tyvinurkkasolut ei ulotu keskisuoneen
Löytöpaikat Luopioisissa
Haapasuikerosammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on tavattu yleensä lehdoista puiden lähinnä haavan tyveltä ja joiltakin ravinteisilta lehtokallioilta. Yleisyyttä on vaikea määrittää, koska sammal sekoittuu helposti muihin suikerosammaliin eikä sitä tule aina erikseen erotettua niistä. Löytöpaikkoja kuitenkin on runsaasti.
Valokuvat on otettu Iso-Vekunan saaresta sen eteläosan lehdosta, jossa sammal muodostaa komeita kasvustoja haapojen tyvelle yhdessä ryppysuikerosammalen (Brachythecium erythrorrhizon) kanssa. Ensimmäinen kuva on Padankoskelta kerätystä näytteestä.
