Yleiskuvaus
Haavankultajäkälä kuuluu keltajäkälien (Teloschistaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu seitsemän lajia. Jäkälän sekovarsi on harmaa- kellertävä, rupimainen, tiukasti alustaansa kiinnittynyt ja muodostaa täplämäisiä vaalean kellertäviä kasvustoja haavan rungolle. Kotelomaljat yleisiä, litteitä, reunuksellisia, keltaisia < 1 mm leveitä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Rupimainen, muodostaa 1 - 2 cm leveitä usein pyöreitä kasvustoja.
Kasvupaikka
Haapojen kaarnalla, myös muilla lehtipuilla, betonilla ja puurakenteilla, valoisilla paikoilla.
Levinneisyys
Tavataan hyvin yleisenä koko maasta
Muuta
Kuului aiemmin laajaan kultajäkälien (Caloplaca) sukuun.
Kemia
K+ punainen, C-, PD-
Vertaa
- Haavankehräjäkälä
- Keltajäkälä
- Keltatulijäkälä
Löytöpaikat Luopioisissa
Haavankultajäkälä on yleinen Luopioisissa.
Jäkälä on helppo huomata haavan muuten harmaalta tai vihertävältä rungolta. Rungolla saattaa olla myös muita samannäköisiä oransseja lajeja, mutta tämä laji muodostaa pieniä kasvustoja. Usein jäkälää löytyy vain pari pientä läikkää puuta kohti ja silloin se jää helposti huomaamatta.
Kuvat on otettu Padankoskelta lehdosta kesällä 2012.
