Yleiskuvaus
Hajuheinä on monivuotinen, hyväntuoksuinen heinäkasvi, jonka korsi on kalju, veltot lehdet lyhyet ja leveät, röyhy suuri ja siirottava. Kukinto on harsu röyhy, siirottavahaarainen, nuokkuva ja pienikukkainen.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT), Kansainvälinen vastuulaji
Koko
60 - 100 cm, lehtilapa 10 - 20 cm pitkä, 10 - 15 mm leveä, kieleke 2 - 3 mm.
Kasvupaikka
Kivikkoiset puronvarret, lähteiset lehtorinteet.
Levinneisyys
Harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Muuta
Hajuaineena kumariini. Rauhoitettu! Hajuheinänkasvustoja tulee pitää silmällä vuosittain. Kasvi säilyy kasvupaikallaan hyvin ja voi myös laajentaa aluettaan, mutta ei kestä maanmuokkausta eikä kovin voimakasta puuston poistoa. Otettava aina huomioon metsäsuunnitelmissa.
Vertaa
- Lehtotesma (Milium effusum)
- Korpisorsimo (Glyceria lithuanica)
- Korpinurmikka (Poa remota)
Löytöpaikat Luopioisissa
Hajuheinä on harvinainen kumariinilta tuoksuva lehtoheinä.
Rauhoitettua hajuheinää kasvaa alueella kahdella paikalla. Vanha löytö on Rautajärvellä Vahlajärven laskupuron kivikkoisesta lehdosta. Heinä voi siellä edelleen hyvin. Kesällä 2011 heinää löytyi parista paikasta puron varrella.
Toinen kasvupaikka on Ämmätsässä Karijärven laskupuron kivikossa ja puron alapuolisen ojan penkoilla runsaana ja pitkällä matkalla. Kasvi voi vielä 2001 hyvin ja oli jopa laajentanut kasvualuettaan. Kesällä 2010 puro oli kuivillaan (majavanpato) ja heinä voi huonommin kuin edellisinä vuosina.
Kirjallisuus
- Häyhä, T. 2003: Uhanalaiset kasvit Kanta-Hämeessä. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 306. Hämeen ympäristökeskus. 129s.
- Kuitunen, T. 1986: Hajuheinä (Cinna latifolia) Luopioisten Ämmätsässä. – Talvikki 10: 10-13.
- Kääntönen, M. & Lainamo, S. 2007: Hajuheiunän (Cinna latifolia) seurantaa Pirkanmaalla 2003 – 2006. – Talvikki 31: 19-31.
- Vauhkonen, M. 2003: Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 326. Hämeen ympäristökeskus. 98s.
