Yleiskuvaus
Hakahiippasammal kuuluu hiippasammalten (Orthotrichaceae) heimoon. Sukuun kuuluu 12 joskus hyvinkin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Lehdet ovat kapean kolmiomaiset koko laidalta taakäänteiset. Pesäkeperä on lyhyt ja pesäke jää siksi osittain lehtien sisään, sen tyvellä on karvoja. Pesäke on yläosasta uurteinen, hampaat alaskääntyneitä, 8 kpl, hiippa harvakarvainen tai kalju. Ilmaraot ovat kryptoporiset.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalaiset (EN)
Koko
Mätästävä sammal, jonka versot ovat < 2 cm korkeita.
Kasvupaikka
Sammalen voi löytää lehtipuun emäksiseltä kaarnalta, jaloilta lehtipuilta tai haavalta, lehdoista, hakamailta, lehdesniityiltä.
Levinneisyys
Harvinainen Etelä-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Vaikea erottaa maastossa tikanhiippasammalesta.
Vertaa
- Tikanhiippasammal (Lewinskya speciosa): pesäkkeen tyvellä ei ole karvoja, ilmaraot faneroporiset
- Kalliohiippasammal (Lewinskya rupestris): ilmaraot faeroporiset, suuvarushampaita 16 kpl, kuivana pystyjä
- Puistohiippasammal (Lewinskya affinis): pesäke alas asti uurteinen
Löytöpaikat Luopioisissa
Hakahiippasammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammal on Suomessa harvinaisuus, mutta kasvaa yleisenä Skandinavian länsiosissa. Meiltä sen varmimmin löytää Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Oma löytöni on Parikkalan Siikalahdelta lehdosta suuren haavan rungolta. Täällä sammal kasvoi tikanhiippasammalen (Lewinskya speciosa) kanssa. On mahdollista, että sammal kasvaa myös Luopioisissa, tosin sitä ei ole löydetty EH-maakunnasta ja sammal kuuluu uhanalaisiin lajeihin.
Kuva on otettu Parikkalasta kerätystä näytteestä ja Kihniöltä.
