Yleiskuvaus
Harsulaakasammal kuuluu laakasammalten (Plagiotechiaceae) heimoon. Samaan sukuun kuuluu 12 joskus hyvin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia ja kaksi alalajia. Varsi haaraantuu tyveltä ja haarat ovat yhdensuuntaisia. Lehdet asettuvat varrelle samaan tasoon, ovat keskisuonettomia ja ehytlaitaisia, kiiltäviä ja erillään toisistaan. Lehti symmetrinen, tasaisesti kärkeen kapeneva, kapeatyvinen. Lehtisolut yli 10 µm leveät, lehdet symmetriset.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Melko kookas sammal ja muodostaa yhtenäisiä peittäviä kasvustoja.
Kasvupaikka
Harsulaakasammal kasvaa ravinteisilla lehtokallioilla, joskus karikkeella.
Levinneisyys
Vaatelias laji, joka on yleisin Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu pohjoiseen mentäessä, puuttuu pohjoisimmasta Lapista.
Maastotuntomerkit
Lehdet yhdessä tasossa, harvassa.
Vertaa
- Kivilaakasammal (Plagiothecium denticulatum var. denticulatum): lehtisolut > 10 µm, epäsymmetriset
- Kantolaakasammal (Plagiothecium laetum coll.): lehtisolut < 10 µm
- Kaarilaakasammal (Plagiothecium curvifolium): lehtisolut < 10 µm
- Kourulaakasammal (Plagiothecium cavifolium): lehtisolut > 10 µm, eivät samassa tasossa litteästi
Löytöpaikat Luopioisissa
Harsulaakasammal on yleinen sammal Luopioisissa.
Sitä ei ole pidetty erityisesti silmällä sen tunnistamisen vuoksi, mutta se on löytynyt useilla lehtokallioilla, mm. Padankosken Kuparikalliolta ja Iso-Vekunan saaresta. Myös kosteista ravinteisista korvista sammal on tullut vastaan, mm. Kuohijoen Sahanojan tervaleppäluhdasta sekä monista lehtoisista purolaaksoista.
Kuvat on otettu Iso-Vekunan saaresta kalliojyrkänteen varjon puolelta, missä se kasvoi runsaana ja näyttävänä.
