Yleiskuvaus
Herukanhärmä kuuluu kotelosienten kaareen ja härmäsienten luokkaan. Suvussa on yli sata muuta härmäsientä, monet ovat hyvin yleisiä. Sieni muodostaa karviaisen lehdille, varsille ja marjoihin valkoisia peitteitä, kuin kuuraa. Rihmasto on hyvin näkyvää, aluksi vaaleaa mutta tummuu vähitellen ruskeaksi, lopulta mustaksi. Kotelorakot muodostavat likaisenruskeita läiskiä. Sieni on paha tuholainen herukkakasvustoissa.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Levinneisyys
Sieni on yleinen kasvatetuilla mustaherukalla ja karviaisella Etelä- ja Keski-Suomessa, luonnon herukoilla harvinainen.
Muuta
Härmä todettiin ensin Amerikassa 1800-luvulla. Se levisi 1900-luvun alussa Eurooppaan. Sieni tavattiin Suomesta ensi kerran vuonna 1902. Vieraslaji.
Löytöpaikat Luopioisissa
Herukanhärmä on melko yleinen piensieni Luopioisissa.
Herukoita viljellään puutarhoissa yleisinä marjakasveina. Ne myös villiintyy vanhoihin puutarhoihin ja niiden lähialueille.
Härmää olen tavannut runsaina kasvustoina lähes joka kesä vanhoissa pensaissa. Härmä iskee varsinkin karviaisen maatiaislajikkeeseen, siihen jolla on karvaiset marjat (kuvat). Lopulta se tuhoaa marjat kokonaan. Uudemmista lajikkeista en sientä ole löytänyt. Mustaherukalta sientä tapaa vuosittain, punaherukalta en ole sitä tavannut.
Kuvat 1 ja 2 on otettu karviaiselta Padankoskelta Salimäen puutarhasta, kuvat 3 ja 4 Kangasalan Haapasaaresta mustaherukalta.
Löydettyjä isäntäkasveja
| Nimi | Tieteellinen | Luopioinen | Yleisyys |
|---|---|---|---|
| Karviainen | Ribes uva-crispa | X | Yleinen |
| Mustaherukka | Ribes nigrum | X | Harvinainen |
| Taikinanmarja | — | ||
| Punaherukka | — |
Isäntäkasvin muita piensieniä
Karviaisella esiityy tämän sienen lisäksi herukan-saranruoste (Puccinia ribesii- caricis) sekä herukanvalkolaikkusieni (Mycosphaerella ribis). . Karviaisen lehdillä elää myös kotimainen karviaishärmä (Erysiphe grossulariae), joka kuitenkin on harvinainen. Herukoilla on monenlaisia sienitauteja, jotka vaivaavat herukkaviljelmiä.
