Yleiskuvaus
Hiekkalovisammal kuuluu lovisammalten (Lophoziaceae) heimoon. Suvussa on viisi lajia. Versot ovat alustaa vasten painuneet, vihreät, tyveltä punaiset. Kylkilehdet ovat kaksi- tai kolmiliuskaiset, pyöreän nelikulmaiset, matalaloviset, periketiaalilehdet liuskaiset ja hampaiset. Vatsalehdet puuttuvat. Ritsoideja on paljon. Gemmat ovat ruskeat versojen kärjissä.
Synonyymit
- Lophozia excisa
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on pienikokoinen, 0,5 - 2 cm pitkä, 1 - 2 mm leveä, mattomaisia kasvustoja muodostava.
Kasvupaikka
Kedoilla, pientareilla, paljaalla hiekka- ja savimaalla, harvoin kallioilla.
Levinneisyys
Paikoitellen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Pieni tyveltä punertava verso.
Muuta
Mesotrofi. Vanha nimi Lophozia excisa
Vertaa
Muut lovisammalet (Lophoziaceae)
Löytöpaikat Luopioisissa
Hiekkalovisammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammalta on etsitty vanhoista hiekkakuopista ja ojanpenkereiltä, mutta löydetty vain harvoin. Parhaiten sen saattaisi löytää metsäautoteiden hiekkaisista penkereistä, joissa kasvillisuus on niukkaa eikä juurikaan muita sammalia esiinny. Sen seurasta olen löytänyt tuppinukkasammalta (Dicranella crispa) ja piennarkarvasammalta (Ditrichum heteromallum). Sammal on todennäköisesti nyt löydettyjä esiintymiä yleisempi.
Kuvat on otettu kesällä 2013 Kuhmoisten Karklammelta metsäautotien lähteisestä laitapenkereestä kerätystä näytteestä.
