Yleiskuvaus
Hukanputki on 1-2-vuotinen putkikasvi, jonka vaaleat kukat ovat pitkäsuojuksiset. Varsi on kalju ja sinivihreä, lehdet ovat useampaan kertaan parilehdykkäiset. Hedelmä uureteinen, pallomainen. Kasvista on erotettu neljä variaatiota.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
50 - 100 cm
Kasvupaikka
Suomessa kasvi kasvaa puutarhoissa, joutomailla, yleensä kulttuurin piirissä.
Levinneisyys
Harvinainen rikkakasvi Etelä-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Kukan suojukset siirottavat alaspäin kukinnon alta, varsi on kalju ja sinertävä.
Mikrosienet
- hukanputkenruoste (Puccinia nitida)
Muuta
Kasvilla on neljä variaatiota: pikkuhukanputki (var. agrestis), rikkahukanputki (var. cynapium), tarhahukanputki (var. domestica) ja isohukanputki (var. gigantea).
Vertaa
- Koiranputki (Anthriscus sylvestris): Suojukset ja varsi erilaiset, hedelmät pitkulaisia, parittain.
- Myrkkykatko (Conium maculatum): Varren alaosa punatäpläinen, hedelmä pallomainen, harjuinen.
- Suoputki (Peucedanum palustre): varsi kalju, särmikäs, hedelmä litteä, pitkulainen, siipipalteinen.
- Kumina (Carum carvi): kukinnot suojuksettomat, hedelmä litteä, tuoksuva.
Löytöpaikat Luopioisissa
Rikkahukanputki (var. cynapium) havaittiin Padankosken Salimäen pihapiiristä jo 80-luvulla ja se on sinnitellyt paikalla nyt yli neljänkymmenen vuoden ajan. Hukanputken kasvamista on puutarhassa suosittu jättämällä selvä rikkakasvi kitkemättä kukkapenkeistä. Kasvin alkuperä on tuntematon, mutta se lienee saapunut paikalle minun kasvinkeruupussini kautta. Tällöin se olisi peräisin Suomenlinnasta, josta olen kerännyt näytteen 1980-luvulla. Toisaalta se saattaa olla kasvanut puutarhassa kauemminkin, mutta on sekoittunut aikaisemmin koiranputkeen.
Kasvi säilyy paikalla vain, jos sen kasvupaikat pidetään avoimina. Ilman sitä se tukehtuu heinikkoon. Kasvi on levinnyt jonkin verran myös metsän puolelle sekä poiskuljetetun maan mukana metsätien varteen noin kilometrin päähän alkuperäiseltä paikalta. Sieltä se kuitenkin myöhemmin katosi.
Kirjallisuus
- Kuitunen, T. 2001: Kasvihavaintoja Luopioisista (EH) vuosilta 1999-2000. – Talvikki 25: 38-42.
- Tampereen seutukaavaliitto 1985: Pirkanmaan uhanalaiset kasvit. Julkaisu B 147. – 47 s.
