Yleiskuvaus
Huopavoikeltano on monivuotinen sikurikasvi. Sen varsi on rönsyinen, lehtilapa suikea ja alapinnalta tähtikarvainen, yläpinta on myös hapsikarvainen. Vanan latvassa oleva mykerökukinto on yksinäinen ja vaaleankeltainen, kehto on hapsi-, nysty- ja tähtikarvainen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
10 - 25 cm
Kasvupaikka
Karuilla hiekkaisilla kedoilla ja kallioilla, kuivilla niityillä, harjurinteillä.
Levinneisyys
Yleinen Etelä-Suomessa, harvinaistuu Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Matala yksikukintoinen keltanolaji, kasvaa ryhminä.
Mikrosienet
- sikurinkolohärmä (Golovinomyces cichoracearum)
Muuta
Apomiktinen. Kaksi ryhmää: huopavoikeltanot (Pilosella pilosellina-ryhmä) kaksi lajia ja hiirenvoikeltanot (Pilosella cauligera-ryhmä) toista kymmentä lajia tai risteymälajia.
Vertaa
- Mäkivoikeltano (Polosella peleteriana): lyhytrönsyinen, vanakasvi, kehtosuomut leveitä
- Korvavoikeltano (Pilosella lactucella): useampimykeröinen, matala, vanakasvi
- Oranssivoikeltano (Pilosella aurantiaca): mykerökukinnot oranssinväriset
Löytöpaikat Luopioisissa
Huopavoikeltano on alueella melko yleinen.
Keltano näyttää viihtyvän aurinkoisilla paikoilla, pientareilla, metsänreunoissa niityillä. Myös hakkuuaukeilla se sinnittelee hetken, mutta ei kestä varjostusta.
Kaikki löydetyt kasvustot ovat olleet ryhmän tätä lajia. Padankosken Myllylästä olen tallentanut 80-luvulla näytteen, jossa on runsaasti mäkivoikeltanon tuntomerkkejä, mutta määritys on edelleen epävarma.
Huopavoikeltanokasvustot ovat pienentyneet ja kasvi on taantunut vuosien saatossa pihojen hoidin ja toisaalta ketojen umpeenkasvun saurauksena. Lajia lienee syytä pitää silmällä.
