Idänkeulankärki

Oxytropis campestris ssp. sordida
Putkilokasvit

Yleiskuvaus

Idänkeulankärki on monivuotinen hernekasvi. Kasvi on ruusukkeellinen, pääjuuri pysty ja vahva, lehdet ovat päättöpariset ja lehdyköitä on runsaasti. Kukinto on tiheä, 5 – 15-kukkainen terttu. Teriö on luunvärinen, palko pysty ja pullea.

Uhanalaisuus

Elinvoimaiset (LC)

Koko

10 - 20 cm

Kasvupaikka

Kuivissa harjumetsissä, kallioilla, jokivarsissa, tien ja radan pientareille levinneenä.

Levinneisyys

Harvakseltaan lähes koko maassa, alkuperäisenä hiekkaisilla harjualueilla.

Maastotuntomerkit

Hernekasvi, luunvärinen kukinto, päättöparinen lehti.

Muuta

Leviää helposti harjusoran mukana tienvarsiin ja saattaa säilyä uudella paikallaan kauankin ja myös lisääntyä.

Löytöpaikat Luopioisissa

Idänkeulankärki on alueella toistaiseksi hyvin harvinainen satunnaiskasvi.

Kasvi löydettiin alueelle uutena toukokuun lopulla 2011. Löytäjät olivat Matti Kääntönen ja Yrjö Ranta. Tien Pälkäne-Aitoo reunasoralla puolisen kilometriä ennen Honkalaa kasvoi kaksi ruusuketta n. 10 m:n päässä toisistaan runsaasti kukkien. Kasvin tulevaisuus on sen varassa, että se saa rauhassa kasvaa paikallaan eikä pientareita leikata turhan matalaksi. Keskikesällä Hannu Alén löysi myös toisen paikan pientareelta ennen Silmon risteystä.

Keulankärjen ilmaantumista Luopioisiin oli odotettu. Sen seurana kasvoivat toiset soran mukana leviävät lajit tunturikurjenherne (Astragalus frigidus) ja keltamaite (Lotus corniculatus), jotka ovat saapuneet alueelle samalla tavalla muutamia vuosia sitten. Todennäköisesti keulankärjenkin alkuperä on Kollolanharjun sorakuopissa.

Kasvia tulee suojella ja sen esiintymistä seurata.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 02.07.2026.

Kuvat

Luopioisten löytöpaikat

Levinneisyyskartta