Yleiskuvaus
Isokynsisammal kuuluu kynsisammalten (Dicranaceaei) laajaan heimoon. Kynsisammalten suvussa on Suomessa 23 joskus hyvinkin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Isokynsisammal on kookas, sen lehdet ovat poimuttomat, yli sentin mittaiset ja aina sirppimäiset verson latvassa, keskisuonessa ei ole liistakkeita ja itiöpesäkkeitä löytyy yleisesti 1 – 5 kpl vartta kohti. Lehtisolut lehden kärjessä teräväkärkiset.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 5 - 12 cm korkea, pystykasvuinen, muodostaa karikkeelle löyhiä kasvustoja, jotka voivat olla neliön kokoisia.
Kasvupaikka
OMT-metsissä, varjoisissa kuusikoissa ja ravinteisissa korvissa.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Pitkät, käyrät lehdet.
Vertaa
- Kivikynsisammal (Dicranum scoparium): lehdet usein suorat, pesäkkeet pystyt
- Turkkikynsisammal (Dicranum fuscescens): lehtisolut yläosassa tylpät, nelikulmaiset
- Kangaskynsisammal (Dicranum polysetum): lehdet kärkipuolelta poikkipoimuiset
Löytöpaikat Luopioisissa
Isokynsisammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu laikkuina monenlaisista metsistä, mutta yleisin se on varjoisissa kuusikoissa, tuoreissa kangasmetsissä ja soistuvissa korvissa. Se on helppo erottaa muista kynsisammalista käyrien pitkien lehtiensä avulla. Levinneisyyskartta ei ole ajan tasalla. Sammal on jäänyt merkitsemättä sen yleisyyden vuoksi.
Kynsisammalen kuvat on otettu Padankoskella kosteassa lehdossa, jossa sammal oli valtasammal yhdessä metsäliekosammalen (Hylocomiadelphus triquetrus), seinäsammalen (Pleurozium schreberi) ja metsäkerrossammalen (Hylocomium splendens) kanssa.
